Klapinteon maailmanennätystä yritettiin Parikkalassa

10.1.2016 17:46
Kuva: Auli Terävä
Parikkalalassa tehtailtiin viime vuonna ennätysmäärä klapeja. Pilkenetin toimitusjohtaja Juha Tuunanen ei kuitenkaan nähnyt 24 tunnin työrupeaman jälkeen
pilkeunia.
Parikkalalassa tehtailtiin viime vuonna ennätysmäärä klapeja. Pilkenetin toimitusjohtaja Juha Tuunanen ei kuitenkaan nähnyt 24 tunnin työrupeaman jälkeen pilkeunia.

Parikkalassa pilkekone kävi tauotta vuorokauden. Tempaus, jonka tulos lienee maailmanennätysluokkaa, oli Pilkenetin toimitusjohtajan Juha Tuunasen idea.

Hän halusi kokeilla, miten paljon koneella voi tehdä klapeja vuorokaudessa, sillä polttopuita tekevät kertovat yleensä, paljonko he ovat tehneet klapeja. Konekauppiailla taas on omat lupaukset konetehoista.

— Tuloksena oli 179,2 heittokuutiota 24 tunnissa. Vuorokauden työrupeaman jälkeen oli vähän sekava olo ja väsytti, Tuunanen kertoo.

Koe tehtiin viime lokakuussa. Siihen osallistuivat Tuunasen lisäksi Pilkenetin osakas Antti Paajanen. Kahvi- ja huilitaukojen aikana auttoi Timo Talvitie.

Polttopuukoneita valmistava Ylistaron Terästakomo toimitti Parikkalaan pilkekoneen. Koneen mukana tuli valvojaksi Pekka Himanka.

Pilkenetti on toiminut Parikkalassa Kirjolan teollisuusalueella Tehometin tiloissa vuodesta 2011 lähtien. Yrityksen juuret ovat Punkaharjulla, jossa Antti Laukkanen alkoi tehdä pilkkeitä kotonaan, samoin kymmenen kilometrin päässä asuva Tuunanen.

— Puut kuivattiin luonnonkuivatuksella, mikä isommassa mittakaavassa on haasteellista. Pitää olla paljon tilaa, mutta kuivatus ei välttämättä onnistu riittävän hyvin. Ongelmana oli myös puun riittävyys, Tuunanen kertoo.

Miehet yhdistivät voimansa ja perustivat yrityksen. Puut ostetaan metsänomistajilta ja metsäfirmoilta, ja ne kuivataan hakkeella ja purulla. Tuotannosta 75 prosenttia menee Etelä-Suomeen.

Parikkalasta ajetaan pilkettä kuutioittain satojen kilometrien päähän. Pisimmillään lämmikettä on viety Turkuun saakka.

Viime vuonna polttopuuta toimitettiin Parikkalasta parikymmentä rekallista. Yhteen mahtuu 120 heittokuutiota.

Polttopuukaupassa harmina on harmaa talous.

— Isännät sotkevat markkinahintoja. Veikkaan, että Suomen puukaupasta puolet tehdään ilman kuittia, Tuunanen sanoo.

Hän kertoo esittäneensä kansanedustajille parannusehdotuksia tilanteeseen ja asia nousee taas esille, kun Hanna Kosonen (kesk.) tulee yritysvierailulle.

— Mielestäni klapien valmistukseen pitäisi saada tukea ja ostot esimerkiksi kotitalousvähennykseen. Valtio hyötyisi tästä verotulojen muodossa.

Auli Terävä