Itä-Suomen koulu aloittaa karjalan kielen opetuksen ensimmäisenä peruskouluna Suomessa. Karjalan kielestä tulee ensi syksystä lähtien valinnainen vieras kieli.

Itä-Suomen koulu ryhtyy opettamaan aunuksenkarjalaa eli livviä, joka on yksi kolmesta karjalan kielimuodosta.

Rehtori Petri Kyyrä kertoo, että livvin kieli sopii hyvin Itä-Suomen koulun kielipainotteiseen opetusohjelmaan.

Karjalan kieltä opetetaan sekä Lappeenrannassa, Imatralla että Joensuussa. Opetuksessa hyödynnetään etäyhteyksiä.

Itä-Suomen koulussa on jo valmiiksi karjalan kieltä taitava opettaja Valentina Kiuru, joka nykyisin opettaa suomea ja venäjää.

Karjalan kielen opetuksen aloittamista pedataan ensi kesänä Kizhin museosaarella Äänisellä järjestettävässä kesäkoulussa, jossa käsitellään venäjän ja karjalan kulttuuria ja kieltä.

Itä-Suomen koulusta pääsee kesäkurssille 12 oppilasta. He saavat keväällä alkeiskurssin karjalan kielestä.

Suomen kielen lähisukulainen

- Karjala on suomen lähin sukukieli.
- Se kehittyi 1100–1200-luvuilla Laatokan rannalla puhutusta muinaiskarjalasta.
- Karjalan kieltä puhutaan Suomen lisäksi Karjalan tasavallassa ja Tverin alueella.
- Karjalan kieliä ovat varsinaiskarjala, aunuksenkarjala eli livvi ja lyydi.
- Varsinaiskarjala jakautuu pohjoiseen (viena) ja eteläiseen kieleen, johon kuuluu myös Tverin karjala.
- Suurin osa Suomen entistä Raja-Karjalaa kuului varsinaiskarjalan eteläiseen alueeseen.
- Salmissa ja Suojärven Hyrsylänmutkassa puhuttiin livvin kieltä.
- Suomussalmen Hietajärvellä ja Kuivajärvellä on puhuttu vienankarjalaa.
- Petroskoilaiset tutkijat pitävät varsinaiskarjalaa, livviä ja lyydiä karjalan kielen murteina. Suomalaiset tutkijat pitävät niitä omina kielinään.
- Karjalan kieltä pidettiin Suomessa pitkään, lähinnä poliittisista syistä, suomen kielen murteena eikä erillisenä kielenä.
- Karjalan kieli on eri asia kuin suomen kielen karjalaismurteet (Etelä-Karjalan murre eli kaakkoismurre sekä Pohjois-Karjalan murre eli itäinen savolaismurre).
- Karjalan kieli ja suomen kielen karjalaismurteet ovat julkisuudessa usein virheellisesti sekoittuneet.
Lähde: Matti Jeskanen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.