Töihin

Minkä takia kannattaisi pyrkiä yliopistoihin pelkästään työttömyysturvatuen saamiseksi? Kun katsoo kokelaita pääsykokeessa ja opiskelupaikan saaneita sekä niiden määriä, voi ihmetellä, että miksihän näin suuresta määrästä pääsee sisälle vain vähän.

Tilastot ja yliopistoihin pyrkimistä neuvovat organisaatiot kertovat, että noin kolmannes on pääsykokeissa turisteja, ja noin kolmannes tuli vain kokeilemaan.

Tietysti tulee lisää motivaatiota, kun vasta ylioppilaaksi päässeellä ja hyvin pääsykokeeseen lukeneella on vastassaan henkilö, joka tahallaan yrittää epäonnistua pääsykokeessa.

Tämä sen vuoksi, että tulosten saamispäivänä hänelle sanotaan: Harmi kun et päässyt, mutta ehkä ensi kerralla, ensi vuonna.

Periaatteessa moni Suomen kansalainen on riippuvainen valtion maksamista tuista. Suomi asettaa kuitenkin rajoja ja sääntöjä niille, joille nuo tuet ovat ainoaa tulonlähdettä.

Luulevatko Kela ja muut avustusten maksajat, että on niin vaikeaa käydä pari kertaa vuodessa pääsykokeissa ja loput vuoden 363 päivää taas lojua sohvalla ja syödä pikkuhiljaa valtion rahat pois?

Oliko tarkoituksena, että tulisi enemmän asiantuntijoita ja ammattilaisia eri aloille, ja että niillä kaikilla olisi todistus korkeakoulusta?

Lukiolaisen on pakko suorittaa kymmenen kurssia puolessa vuodessa, että saa opintotukea. Se ei ole mahdotonta, muttei mahdollistakaan, jos ei opiskele edes jonkun verran.

Työttömälle nuorelle ainoa raja ovat pääsykokeet ja välillä työnhaku. Eikö valtiota kiinnosta oman rahansa säästäminen? Sen saisi vaikka määräämällä kaikille työttömille työhakemusten minimimäärä kuukaudessa.

Katsotaan sitten, mihin työttömyys laskee, ja kuinka paljon on enää työttömyysturvatukea tarvitsevia.

Ainoana seikkana on: kuinka tekevät työtä ne, jotka vapaaehtoisesti harrastavat työttömyyttä ja veronmaksajien rahojen kuluttamista.

LADA SOKOLOVA