Näkökulma

Oppimisvaikeudet yleistyvät korkeakouluissakin

8.9.2017 4:00

Informaatioyhteiskunnassa hyvää lukutaitoa tarvitaan jokapäiväisessä elämässä yhä enemmän. Ongelmat taitojen kehittymisessä johtavat helposti esteisiin opinnoissa ja työelämässä. Lukivaikeuksien ihmiselle aiheuttama haitta on huomattavasti suurempi tänä päivänä kuin muutama vuosikymmen sitten. Huono luku- ja kirjoitustaito rajoittavat yksilön tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Lukivaikeus on riski opintojen keskeytymiselle ja syrjäytymiselle.

Dysleksiaa esiintyy noin 6—7 prosentilla väestöstä.

Dysleksia eli lukivaikeus on monimuotoinen, kehityksellinen vaikeus. Sen syntyyn vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät. Dysleksiaa esiintyy noin 6—7 prosentilla väestöstä. Oppimisen pulmat eivät tarkoita oppimiskyvyttömyyttä, tyhmyyttä tai laiskuutta. Lukivaikeuksisten opiskelijoiden määrä kasvaa korkeakouluissa, vaikka se onkin yleisempää alemmilla kouluasteilla. Dysleksian diagnosoiminen nuorilla ja aikuisilla on hankalaa, koska lukivaikeuksien aiheuttamia heikkouksia opitaan kompensoimaan muilla vahvuuksilla. Siksi lukivaikeuksia voi olla vaikea tunnistaa.

Lukivaikeus hidastaa opintoja, altistaa uupumukselle, lisää stressiä, alentaa itsetuntoa sekä vääristää kuvaa itsestä oppijana.

Joskus lukivaikeudet tulevat esiin vasta korkeakouluopiskelun aikana. Lukivaikeuksisia opiskelijoita opiskelee kaikilla koulutusaloilla sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Vaikeudet hankaloittavat oman opiskelun suunnittelua ja etenemistä. Opiskelu vie paljon aikaa ja tehtävien aloitus, oman toiminnan ohjaus ja ylläpitäminen on vaikeaa.

Korkeakouluilla on edessään suuria haasteita erilaisten oppimisvaikeuksisten opiskelijoiden kohtaamisessa ja ohjaamisessa. Haasteet liittyvät puutteisiin tietoisuudessa, oppimisvaikeuksien tunnistamisessa, opinto-ohjauksen resurssoinnissa, tukipalveluissa ja korkeakoulujen yhteisissä käytännöissä. Puutteita ja esteitä voivat aiheuttaa myös toimintakulttuurin asenteet. Vastuu oppimisvaikeuksien huomioimisesta ja tukimuotojen järjestämisestä tulisi olla koko korkeakoulun yhteinen. Oppimisympäristön esteettömyys ja saavutettavuus tulisi mahdollistaa myös oppimisvaikeuksisille.

Sanna-Leena Mikkonen Kirjoittaja toimii sosiaalialan lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa.