Häviääkö minun lehteni? — Älylärppä ei käy kaikille

13.8.2017 4:00

Etelä-Saimaassa ennustettiin paperilehden jakelun vähevän lähivuosina selvästi. Pakostakin heräsi ajatus, etttä Ipadin kanssa pitää sitten mennä huussiin.

Vanhat ihmiset ovat kokeneet sellaisen laavavyöryn elämänsä aikana teknisen kehityksen suhteen, että olisi kunnioitettavaa kysyä myös heidän mielipiteitään sekä tarpeitaan.

Virkakoneisto ei ole tavallisen ihmisen kanssa samalla taajuudella. Lehtien yksi tärkeimmistä palveluista on jakelu. Kun se ontuu, koko ketju ontuu.

Suomessa on vielä noin puolimiljoonaa eläkeläistä, joista hyvin moni lukee, luottaa ja uskoo paperilehden tuomaan iloon, faktoihin ja ennen kaikkea sen tuomaan yksityiseen rauhaan. Sitä on mukava hypistellä kotona tai kahviloissa, ja siitä on myös monesti jälkikäteen suuri apu.

Eikä kyse ole pelkästään eläkeläisille suodusta ilosta. Hyvin moni nuoremman sukupolven edustaja käyttää edelleen paperilehden tuomia palveluja. Olisiko syy helppo luettavuus? Olipa ihmisellä sorminäppäryys mitä tahansa, paperilehtien sivut kääntyvät helposti.

Entä jos ministeriön ennustukset pitävät paikkansa? Painavatko painotalot lehtiä luottaen siihen, että lukija itse noutaa paperiversion noutopisteestä — ja näin ollen vierottaa lukijat sähköisenviestinnän pariin.

Povaan, että Suomessa suunnattomasti tilaajia tulee saamaan se painotalo, jolla uskallus riittää painaa paperiversiota, kohdistaa alueellista palvelua ja hoitaa kunnialla sen jakelu jokaisen kotiin. Päivittäistä paperiversiota päivittäin selailevalle ihmiselle se on yhtä tärkeä ”huume” kuin nykypolville puhelin. Heille, joille älylärppä näyttää liimatun kämmenelle.

Pitää myös muistaa se että vanhemman ihmisen toimintakyky on rajallista esimerkiksi älypuhelimen kanssa. Pelkkä iän tuoma sormikömpelyys haittaa monesti toimintaa vaikka ajatus hyvin kulkee. Ja on myös hyvin paljon ihmisiä kenellä ei ole enää halua ”lärpätä” minkäänlaista laitetta. Palvelua pitää olla kaikille.

Vanhat ihmiset ovat kokeneet sellaisen laavavyöryn elämänsä aikana teknisen kehityksen suhteen, että olisi kunnioitettavaa kysyä myös heidän mielipiteitään sekä tarpeitaan. Ne pitää huomioida sen aikaa, että sukupolvien väliset muutokset olisivat pehmeitä ja luonnollisia.

Matti Sihvonen Lappeenranta