NÄKÖKULMA

Lentoliikenteen kehittäminen edellyttää rakentavaa asennetta ja toimeliaisuutta

24.2.2017 4:00

Julkisuudessa on käyty hämmentävä keskustelu Lappeenrannan lentoliikenteen kehittämisestä. Itse asia — miksi ja mistä lähtökodista Lappeenrannan lentoliikennettä kehitetään — on vaarassa hämärtyä.

Liike-elämän tavoin lentoyhtiöt edellyttävät neuvotteluosapuolilta sitoutunutta luottamuksellisuutta.

Keskusteluun äkisti noussut aihe oli mahdollinen lentoreitti. Se olisi tarjonnut suihkukoneyhteyden Lappeenrannasta Euroopan yhteen merkittävimmistä lentoliikenteen pääkaupungeista jatkoyhteyksineen. Tarkoituksena oli, että liikematkan Lappeenrannasta Keski-Eurooppaan ja takaisin olisi voinut tehdä yhden matkustuspäivän aikana. Monen lentoyhtiön kanssa käytyjen neuvottelujen ansiosta tämä olisi ollut mahdollista.

Neuvotelluissa sopimusjärjestelyissä Saimaan lentoasemasäätiö ja Lappeenrannan Lentoasema Oy tavoittelivat omavaraista, jopa voitollista reittiliikennettä. Päätökset tehtiin hyvän hallintotavan mukaisesti sekä Saimaan lentoasemasäätiön että Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksissa. Sopimusjärjestely ja riskit analysoitiin ja rajattiin tarkasti.

On hyvin poikkeuksellista, että toisen omistajatahon edustaja — korkeassa asemassa oleva virkamies — astuu julkisuuteen juuri siinä asiassa, mistä päätettiin edellä mainitulla tavalla kokouksessa, jossa hän itse oli läsnä. Näin aiheutetun kohun seurauksena hanke raukesi. Liike-elämän tavoin lentoyhtiöt edellyttävät neuvotteluosapuolilta sitoutunutta luottamuksellisuutta.

Lappeenrannan kaupunki on osoittanut eturivin strategisia ja taloushallinnollisia resursseja lentoliikenteen kehittämiseen yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan tueksi. Lainmukaisuus on ehdoton reunaehto toiminnassa. EU-säännöstö yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa on monimutkainen kokonaisuus. Tästä syystä täysin selkeää toimintaohjetta on jopa lainoppineiden vaikeaa osoittaa.

Kaikkialla Euroopassa vastaavien lentokenttien ja niiden lähialueiden on toimittava aktiivisesti, jotta lentoliikennettä voidaan ylläpitää. Koska lennoilla on suuri merkitys vaikutusalueensa taloudelliseen toimeliaisuuteen ja alueen vetovoimaisuuteen, alueet kilpailevat rajallisista lentoliikenneresursseista. Lappeenrannan lentoliikenteen vaikutusalue ei pysty nykyisellään houkuttelemaan lentoyhtiöitä oma-aloitteiseen toimintaan.

Lappeenrannan lentoliikenteen kehittäminen on hyvin vaativaa. Pohjimmiltaan on kysymys matkailualan kehittämisestä, jolla olisi myönteinen vaikutus muuhunkin taloudellisen toimeliaisuuteen.

Odotamme Etelä-Karjalan liitolta suurta, Saimaa-sopimuksen siivittämää panosta juuri Etelä-Karjalan matkailualan kehittämiseen yhteistyössä Etelä-Savon kanssa.

Tällöin Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi myös Mikkelin ja Savonlinnan seutu, Haminan ja Kotkan sekä Kymijokilaakson alueita unohtamatta, voisivat tulevaisuudessa muodostaa riittävän suuren talousalueen, jossa lentoliikenteen tarve olisi luontaista. Tällöin alueen imu ja houkuttelevuus varmistaisivat lentoliikenteen kehittämisen ja jatkuvuuden. Saimaan alueesta voisi tulla pääkaupunkiseudun ja Lapin matkailun tavoin riittävän vetovoimainen alue.

Saimaata ei vielä tunneta kansainvälisesti, minkä näkee muun muassa Google-hakujen määrässä. Saimaan alueen matkailuklusteri on varsin hajanainen: puuttuu veturiyrityksiä, alan verkostoituminen on heikkoa, tuotteistaminen ja netin kautta tavoitettavuus ovat kaukana alan kansainvälisestä tasosta. Alalla on kuitenkin kapasiteettia ja dynaamisia yrityksiä.

Alueen vientiin suuntautunut elinkeinoelämä, korkeakoulut ja muut tahot hyötyisivät säännöllisistä kansainvälisistä lentoreiteistä. Lentoyhteydet voivat olla jopa ratkaisevia, kun tehdään päätöksiä alueelle sijoittumisesta. Lentoreitti tarjoaisi myös alueen matkailuelinkeinolle asiakasvirran. Kehitys olisi voinut päästä jo tänä vuonna vauhtiin. Charter-lennot ovat lähtökohtaisesti matkailualan ja matkanjärjestäjien liiketoimintaa. Tällöinkin alueen vetovoimaisuus on ratkaisevan tärkeää.

Lappeenrannan Lentoasema Oy jatkaa työtään pysyvän lentoliikenteen kehittämiseksi. Neuvotteluja jatketaan eri lentoyhtiöiden kanssa, käytännössä vuoden 2018 lennoista, koska alan suunnittelun aikajänne on pitkä. Nyt tarvitaan alueen vaikuttajatahojen samansuuntaista, pitkäjänteistä ponnistelua ja panostusta.

Meidät kutsuttiin viime vuonna Lappeenrannan operatiivisen lentoasemayhtiön johtoon. Odotamme kumppaneiltamme rakentavaa asennetta ja toimeliaisuutta.

Lappeenrannan Lentoasema Oy hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen, toimitusjohtaja Eija Joro