Halvan kurkun anatomia

14.2.2017 4:00

S-ryhmä lanseerasi vuoden alussa kotimaisten kasvisten halpuuttamiskampanjan. Keskiöön nousi kurkku, jonka hintaa luvattiin laskea 41 prosenttia. S-ryhmän patarumpu.fi -sivuston tietojen mukaan tämä tarkoittaa, että kurkun kilohinta laski 4,29 eurosta 2,53 euroon kilolta. Yhteensä siis 1,76 euroa.

Tästä voisi päätellä, että S-ryhmä oli suunnitelmallisesti hinnoitellut reilun vuoden aikana halpuutusvaran kurkun hintaan.

Kuulostaa hyvältä, eikö vaan? Jotakin erikoista tässä hinnoittelussa kuitenkin on, kun sitä tutkii hieman tarkemmin.

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan joulukuussa 2015 kurkun keskimääräinen kilohinta kaupassa oli 2,86 euroa. Joulukuussa 2016 hinta oli 3,61 euroa. Samassa ajassa kaupan osuus kurkun hinnasta oli noussut 0,97 eurosta 1,52 euroon. Prosenteissa kaupan osuus kasvoi 34:stä 42:een. Patarumpu.fi -sivun hinnasta laskettuna kaupan osuus olisi tammikuussa ennen halpuutusta ollut noin 1,80 euroa eli lähes tuplaantunut reilussa vuodessa.

Tästä voisi päätellä, että S-ryhmä oli suunnitelmallisesti hinnoitellut reilun vuoden aikana halpuutusvaran kurkun hintaan ja myi sen nyt kuluttajille suurena alennuksena.

Hieman epäilystä toki herättää, että S-ryhmä myisi tällä matematiikalla kurkut käytännössä nollakatteella. Ainakaan se ei sitä voi kovin pitkään tehdä, ellei sitten tavoitteena ole saada muutettua kurkun hintarakenteita eli pudottaa sisäänostohintoja. Toinen ja hyvin todennäköinen syy on markkinaosuuskilpailu, jossa yksittäisiä tuotteita voidaan määräajan myydä vaikka tappiolla.

Toisena esimerkkinä voi käyttää tomaattia. Tomaatin kuluttajahinta on laskenut joulukuusta 2015 joulukuuhun 2016 noin 20 senttiä kilolta. Samalla kaupan osuus siitä on kuitenkin noussut 0,89 eurosta 1,30 euroon. S-ryhmän halpuuttaminen on pudottanut tomaatin hintaa heidän oman ilmoituksensa mukaan 0,66 euroa.

Nämä kaksi esimerkkiä kertovat, että asioita on syytä tarkastella pidemmällä ajanjaksolla ja pureutua myös taustoihin. Tilastojen valossa näyttää siltä, että merkittävä osaa halpuutuksesta on ”leivottu” tuotteiden hintoihin jo aiemmin ja nyt siitä on tehty suuri hyve, kun on palattu aiemmalle tasolla.

Totta on, että hintojen alentaminen näyttää olevan suurempaa kuin aiemmat hintojen korotukset. Kun näyttää jopa siltä, että tuotteita myydään ilman katetta, niin silloin tiedetään täydellä varmuudella, ettei tilanne tule olemaan pysyvä. Joko hinnat tulevat nousemaan, joko puuttuva kate otetaan muissa tuotteissa tai sitten tuotteen sisäänostohintoja tullaan jatkossa laskemaan.

Suomalaisen elintarvikeketjun polttavin ongelma on maatalouden eli ruoan raaka-aineen tuottamisen heikko kannattavuus. Se ei korjaannu muuten kuin korottamalla tuottajille maksettavia hintoja. Jos tätä ei tapahdu lähiaikoina, ei S-ryhmällä ole jatkossa mitään kotimaista enää halpuutettavaksi.

Vesa Kallio, toiminnanjohtaja, MTK-Etelä-Savo ja MTK-Kaakkois-Suomi