Hätäistä tulkintaa edustajakyselystä

10.1.2017 4:00

Kaakon Viestinnän lehdet olivat tehneet kyselyn piirimme kansanedustajien kouluarvosanoista. Kysytty oli vaalipiirin hallinnon, talouden, työmarkkinajärjestöjen, korkeakoulujen, kirkon, median, kulttuurin ja urheilun edustajilta. Kysely oli lähetetty 75 hengelle, joista ainoastaan 36 eli 48 prosenttia oli vastannut.

En pidä kyselyä tilastollisesti edustavana vastaajien vähäisyyden johdosta. Henkilöt ja tahot esiintyivät nimettöminä eikä selviä, olivatko he kenties Pyhtäältä, Pieksämäeltä vaiko Parikkalasta. On vaikea ymmärtää, mikä tekisi näistä intressitahoista ehdottoman auktoriteetin kansanedustajien tekemistä mitatessa. Laajassa piirissä eri tahojen intressit menevät ristiin ja edustajien tunnettavuus oman maakunnan ulkopuolella vaihtelee.

Pekka Lakka analysoi kyselyn tulosta kirjoituksessaan (ES 8.1.) ja vertaili allekirjoittaneen sekä Antti Häkkäsen (kok.) suoritusta. Vertailla toki sopii, mutta toivoisin vertailussa käytettävän objektiivisempia mittareita.

Häkkänen käytti valtiopäivillä 2016 kaikkiaan 38 puheenvuoroa, siinä missä oma saldoni oli 194. Poissaolotilastossa suhdeluku meni täysin toisin päin. Tällä puheenvuorojen määrällä olin koko vaalipiirin edustajien, mukaan lukien kyselytunnilla puheenvuoroja saavat ministerit ja oppositio, selvä tilastoykkönen. En väitä mittaria ainoaksi oikeaksi, mutta oikeammaksi kuin 36 nimetöntä mielipidettä.

Mitä tulee maakunnan edunvalvontaan, uskon jokaiselle käyneen selväksi muun muassa sote-asioista ja liikenneinfran rahoituksesta puhuttaessa, että Etelä-Karjalan hallituspuolueiden kansanedustajat ovat onnistuneet siinä hyvin. Lopulta kuitenkin kansanedustajan tehtävä on edustaa äänestäjiään eduskunnassa ja tässä tehtävästä suoriutumisesta antavat arvosanan yksinoikeudella äänestäjät.

Jani Mäkelä, kansanedustaja (ps.), Lappeenranta