Koitsanlahdessa on kulttuuriperintö uhattuna

31.1.2014 4:00

Lappeenrantalainen kuntapäättäjä jäi historiaan sanonnalla: ”Ei kaikki lahopuu ole kulttuuria”. Nauratti silloin, mutta ei enää: totuus on tarua ihmeellisempi.

Ainoa rajan Suomen puolelle jäänyt lahjoitusmaahovi, Koitsanlahti, tulee myyntiin. Kun Museovirasto joutui luopumaan Koitsanlahdesta, niin Senaatti-kiinteistön painotuksen keskiössä on raha, eivät historialliset arvot.

Etelä-Karjalan museon eläkkeelle jäänyt amanuenssi Jukka Luoto puursi kaksi vuosikymmentä Koitsanlahden hovin puolesta. Etelä-Karjalan maakuntayhdistys neuvotteli useiden vuosien ajan hyvässä hengessä sekä Museoviraston että Parikkalan kunnan kanssa Koitsanlahden säilyttämisestä, ja siihen etsittiin erilaisia ratkaisumalleja.

Koitsanlahti ei ole vain huonokuntoinen päärakennus. Koitsanlahden hovi ympäristöineen Simpeleenjärven rannalla kumpuilevassa maastossa henkii vuosisataista historiaa. Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksellä on julkaisuoikeus ja valmis taitto Lempi Jääskeläisen Hovin vallat -kirjaan. Se kertoo karjalaisten lahjoitusmaatalonpoikien ikeestä, josta on myös muistomerkki päärakennuksen lähellä.

Vetoan Etelä-Karjalan liitoon kulttuuriperintömme säilyttämiseksi. Vapaat kansalaisjärjestöt voivat tuoda asioita esiin, mutta meiltä puuttuvat voimavarat. Etelä-Karjalassa on tällä erää säilytettävinä kolme kiireellistä kansallista historiallista kohdetta: Koitsanlahti Parikkalassa, Kotkaniemi Luumäellä ja Pulsan entisen rautatieaseman alue ympäristöineen Lappeella.

Antti Vanhanen, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan maakuntayhdistys, Lappeenranta