Eksote lahtaamassa maaseudun palvelut

25.8.2013 4:00

Eksoten ja Imatran kaupungin virkamiesjohdon hahmotelma tulevaksi terveydenhuollon palveluverkoksi tuli julkisuuteen viikko sitten. Esityksen ansioksi on luettava, että on päättäväisesti tartuttu terveydenhuollon kohoaviin kustannuksiin. Velaksi on pidemmän päälle paha elää, eikä verojakaan voi kansalaisilta loputtomasti periä.

Hyvinvointiase-missa hyvää on,että ne varmasti suljetaan hyödyttömänä rahantuhlauk-sena parin vuoden kuluttua.

Esitys sisälsi kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat pääosin samansisältöisiä, ja joista toinen on huonompi kuin toinen.

Säästettävästä summasta (120—190 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana) päätellen henkilöstöstä on tarkoitus vähentää joitakin satoja työntekijöitä. Suurin osa terveydenhuollon kuluista on henkilöstökuluja, joten jos kustannuksia halutaan merkittävästi karsia, on väkeä vähennettävä. Pelkällä henkilöstön siirtelyllä ei tietenkään säästöä syntyisikään. Jäljelle jäävät asemat hoitavat siis suljettavien asemien potilaat nykyisen toimensa ohessa. Mahtaako onnistua?

Esityksen mukaan maaseutukuntiin jätetään ns. hyvinvointiasemat, joissa ei työskentele yhtään lääkäriä. Hoitaja ilman lääkäriä on yhtä hyödyllinen kuin lääkäri ilman hoitajaa. Yhtään diagnoosia ei näillä asemilla voida asettaa, eikä antaa minkäänlaista lääketieteellistä hoitoa. Poikkeuksen tekevät ns. reseptihoitajat, jotka saavat määrittää hoidon terveen naisen virtsarakkotulehdukseen sekä nielurisatulehdukseen. Lääkettä ei silti saa, sillä paikkakunnalla ei ole enää apteekkia. Neuvolat kai toimivat, mikäli terveysaseman lopettamisen jälkeen lapsiperheitä kunnassa enää asuu. Aikuistyypin diabeetikoita voidaan seurata, joskaan heidän lääkehoitoonsa ei voida tehdä minkäänlaista muutosta, koska lääkäri puuttuu.

Ehdotuksessa puhutaan myös etävastaanotosta, jolla ilmeisesti tarkoitetaan skype-tyyppistä videoyhteyttä lääkärin ja potilaan välillä. Tämä on hyvä, mikäli luovutaan potilaan tutkimisesta eli esimerkiksi sydänäänien kuuntelusta, vatsan painelusta, nivelten liikelaajuuksien selvittämisestä ja hermoston toiminnan tutkimisesta. Muistutetaan myös Mallu-autosta, jossa voidaan hirvittävin yksikkökustannuksin mitata verenpainetta, ottaa verikokeita ja rokottaa 1—2 päivänä kuukaudessa.

Hyvinvointiasemissa hyvää on, että ne varmasti suljetaan hyödyttömänä rahantuhlauksena parin vuoden kuluttua. Tämän Eksoten johto tietenkin tietää. Hyvinvointiaseman tarkoitus on toimia hämäyksenä kansalaisille, kun kunnallinen terveydenhuolto lakkautetaan maaseudulta. Mallu-auton tarkoitus on sama.

Kyseessä on julkein esitys, jonka olen milloinkaan terveydenhuollon järjestämiseen liittyen nähnyt. Se kohdistuu yksipuolisesti pikkukuntiin. Toteutuessaan se vaikeuttaa oleellisesti maaseudun ihmisten sairauksien hoitoa, ja tappaa paitsi perusterveydenhuollon, myös Etelä-Karjalan maaseudun lopullisesti.

Antti Saramies, lääkäri, kesäsavitaipalelainen