Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) aikoo maksattaa suomalaisilla muutaman EU:n maan holtittoman taloudenpidon. Kreikan 130 miljardin tukipaketti ei tule riittämään, mutta tunnollinen Suomi on sitoutunut maksujärjestelyihin hamaan loppuun asti. Katainen paistattelee mielellään kuvissa EU:n suurten maiden johtajien kanssa ja ylpeänä esittelee Suomen kolmen A:n luottoluokitusta.

Pääministeri uhkailee tylysti meitä suomalaisia kovilla veronkorotuksilla ja vetoaa kansalaisten yhteishenkeen. Nurinkurista, sillä eihän Suomi ole ollut kriisiä aiheuttamassakaan. Amerikkalaiset suurpankit ovat lietsoneet maailmanlaajuista taantumaa. Ne ovat itse hyötyneet myydessään otolliseen aikaan velkakirjoja eteenpäin. Tämä ja valvomaton talous yhdessä voivat ajaa jonkun maan konkurssiin, kuten Kreikassa on käymässä. Sijoittajat pörsseissä nostavat keinottelemalla mm. elintarvikkeiden hintoja, kuten kahvin, se näkyy suomalaisenkin kuluttajan arkipäivässä.

Kaikki tuntuu olevan Kataisen sanelupolitiikkaa. Toimenpiteet kohdentuvat kansainvälisten pankkiirien tukemiseen, ne eivät paranna suomalaisten työllisyyttä, tuskinpa menee suoranaisesti Kreikankaan hyväksi.

Suomessa kuritus alkoi ikävällä tavalla. Kun saatiin vaalit ohi, paljastettiin sellaisia hankkeita, joita kukaan ei voi hyväksyä. Suuret kuntaliitoshankkeet olivat jo valmiina ennen presidentinvaaleja, samoin järjettömät maanpuolustusleikkaukset ja varuskuntien lakkautukset.

Onko Suomen tarpeellista sotia Afganistanissa tai seikkailla tuhlaillen ”jahtaamassa” merirosvoja miinalaiva Pohjanmaalla Somalian rannikolla? Vai olisiko tarpeellisempaa keskittyä oman maan puolustamiseen? YK:n johtamat perinteiset rauhanturvaoperaatiot ovat eri asia, niissä Suomi on kunnostautunut. Ei tarvitse myöskään pelätä, että Suomi ajautuisi Naton kainaloon, eihän Venäjä sitä salli.

Miksei leikata kehitysyhteistyöhön varatusta vajaan 1,2 miljardin summasta? Siihen sisältyy Venäjä-hankkeita tänäkin vuonna kymmenien miljoonien arvosta, suuri osa rahoista menee valvomatta, ties minne. Myös 176 miljoonan maahanmuuttokuluja (plus sosiaaliturva päälle) pystytään karsimaan tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa, jos vain on poliittista tahtoa.

Jouko Manninen

Lappeenranta