Kehittämisen vauhti hiipunut Suomessa

Kansainvälinen kilpailu tavaroiden ja palvelujen myynnissä kovenee koko ajan. Tähän on monia syitä, mm. se, että elintasoa halutaan globaalilla tasolla nostaa, ja sen nostamiseksi hyvä keino on paikallisen osaamisen tason nostaminen ja tästä saatavien tavaroiden ja palvelujen myyminen. Vaikka uudet tuotannot laajentavat markkinoita, ne myös kiristävät kilpailua vanhojen tuottajien näkökulmasta.

Näyttää siltä, että Suomi kehittyi voimakkaasti noin vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen emme mahdollisesti kaikilta osin ole säilyttäneet kehitysvauhtiamme.

Nyt täytyisi voimakkaasti panostaa uusien tavaroiden ja palvelujen kehittämiseen. Kehittämistyössä joudutaan ottamaan riskejä.

Kehittämiseen kuuluu epävarmuus, joka on tunnistettava. Käytännössä aina hyvin johdettu kehittämispanostus tuo uutta. Se voi parantaa olemassa olevaa tilannetta tai se voi tuoda uusia tuotteita ja palveluja.

Kehittämistyössä kysymys on pienistä yksityiskohdista laajoihin kokonaisuuksiin. Voidaan kehittää olemassa olevaa tai voidaan kehittää kokonaan uutta tai siltä väliltä.

Usein hyvät kehittämisen asiantuntijat ovat henkilöitä, jotka päivittäin ovat kehittämisen kohteen kanssa tekemisissä. Periaatteessa kaikilla kansalaisilla on oikeus ja velvollisuus positiiviseen epäilyyn ja mahdollisuuksien mukaan kehittää ja parantaa tuottamansa tavaran tai palvelun ominaisuuksia tai prosesseja.

Mikäli haluamme säilyttää nykyisen elintason, meidän täytyy pystyä kehittymään kansainvälisen kilpailun mukana.

Ilahduttavaa on viime aikoina ollut huomata nuorten musiikintuottajien esiinmarssi kansainvälisille markkinoille.

Kauko Määttä

Imatra