Nuorisoilmiölle jatkoa myös kuntavaaleissa

Presidentinvaalien ilahduttavin ilmiö oli nuorten esiinmarssi. Vain harvoin jos koskaan on suomalainen nuoriso aktivoitunut samalla tavoin yhden yhteiskunnallisen päätöksen ympärille. Ilmiölle toivoisi jatkoa myös ensi syksyn kuntavaaleissa. Tärkein syy nuorten aktiivisuuteen oli eduskuntavaaleista kytemään jäänyt arvokeskustelu, joka kulminoitui kysymykseen presidentin merkityksestä kansakunnan moraalisena symbolina. Vaaleista löytyi toisin sanoen nuoria koskettava iso teema.

Toisen syyn tarjoaa sosiaalinen media, joka toi vaalit lähelle nuoria. Ehdokkaiden ympärille syntyi valtamediasta riippumaton keskustelukierre, joka tietyistä lieveilmiöistä huolimatta oli positiivista ja innostavaa. Nuoret olivat tämän keskustelun keskiössä, eivät marginaalissa.

Monet ovat jo ehtineet povata nuorten innostuksen lopahtavan ennen ensi syksyä. Niin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Maaperä on otollisempi kuin vuosiin. Liittomme tutkimuksen mukaan kolme neljästä lukiolaisesta toivoo koulussa käytävän avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua politiikasta ja puolueista. Oppilaitoksien tulisikin ottaa vahvempi rooli nuorten herättelijöinä uusien viestintäkanavien rinnalla.

Myös kuntavaaleissa piilee teemoja, jotka voivat liikuttaa nuoria. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon puutteet, koulutuksen saavutettavuuden heikkeneminen oppilaitosverkon harventuessa sekä nuorisotyöttömyys ja -syrjäytyminen ovat kaikki merkittäviä kuntatason kysymyksiä, joissa nuorilla on paljon pelissä.

Tänään reilu 30 000 abiturienttia ympäri maan juhlii lukioissamme penkinpainajaisia. Juhlat saattavat jatkua myös tulevana syksynä, mikäli nuorison orastavaa yhteiskunnallista innokkuutta osataan ruokkia oikein teemoin ja oikeita kanavia hyödyntäen.

Emmi Paajanen

Puheenjohtaja

Suomen lukiolaisten liiton Kaakkois-Suomen piiri