”Nuoret, meidän tuleva toivo!” Sitä saa usein kuulla. Mutta ketkä ovat oikeasti sitä mieltä? Oma mielipiteeni on, että meissä kaikissa on sitä jotain, mutta kaikki eivät sitä käytä. On nuoria, joilla olisi ainekset esimerkiksi hyvään koulumenestykseen, mutta he haluavat esittää jotain muuta ja olla ”koviksia”. Heitä näkee usein pyörimässä ympäri ”kyliä”.

Suurin osa meistä osaa kyllä käyttäytyä. Nuoret tarvitsisivat paikan, jossa olla kavereidensa kanssa. Jokin ulkotilakin kesällä riittäisi, missä saisi olla ilman että tullaan häätämään.

Taipalsaarella on nuorisotilat, mutta nekään eivät ole auki joka päivä. Ja silloin kun ne ovat, niin vain pari tuntia. Tässä iässä kaverit ovat todella tärkeä selviytymiskeino, ja heidän kanssaan vietetään usein paljon aikaa. Aina toitotetaan, miten nuoret ovat tärkeitä, mutta mielestäni nuorten eteen ei tehdä tarpeeksi töitä.

Usein saa kuulla valituksia, miten nuoret hengaavat ja roskaavat mm. Niivan, koulun ja kirjaston pihalla. Tiedän, että asia on niin. Mutta se on vain pieni osa meistä nuorista, jotka eivät osaa käyttäytyä. Siksi ei heti pidä tuomita kaikkia nuoria.

Hei nuoret! Meidän pitäisi olla rikkomatta ja roskaamatta paikkoja, jotta meidät hyväksytään. Mitä siitä saa, jos menee vaikka rikkomaan ulkopenkin? Se voi ehkä silloin tuntua hyvältä, mutta se kostautuu meille kaikille. Sittenpä ei ole enää paikkoja missä istuskella kavereiden kanssa.

Noora Ellonen

Saimaanharjun yhtenäiskoulu, 8A