Rikkomukset yleisiä Stora Enson toiminnassa

Stora Enson viestintäjohtaja Kirsi Seppäläinen arvosteli yhtiön toiminnasta tehtyä Punaisen metsän hotelli -dokumenttielokuvaa (Lukijat 25.1.). Elokuva kertoo Stora Enson Kiinassa tekemiin maakauppoihin liittyvästä väkivallasta ja toimittajien työn hankaloittamisesta.

Seppäläinen luonnollisesti selittelee työnantajansa toimia aivan kuin kyseessä olisivat yksittäiset rikkeet. Ottaen huomioon, että Stora Ensolla on vastaavanlaisia ongelmia useammalla mantereella, tästä ei voi olla kyse.

Nämä ongelmat osoittavat, että Stora Enso ei ole globaalissa strategiassaan valmistautunut paikallisiin ongelmiin. Suomessa tämä valmistautumattomuus synnytti esimerkiksi Kemijärven massaliikkeen.

Vaikka Mika Koskisen Punaisen metsän hotelli -dokumentin kuvaama Stora Enson maanhankintaan liittyvä väkivalta edustaisi vain vähäistä määrää vuokrasopimuksista, on se silti todellista. Se osoittaa, että Stora Enso on turvautunut yhteistyökumppaneihin, jotka ovat valmiita käyttämään arveluttavia menetelmiä.

Maanhankinnassaan Stora Enso on toiminut piittaamatta paikallisesta lainsäädännöstä muuallakin. Esimerkiksi Brasiliassa sekä maauudistusviranomaiset että oikeusistuimet ovat tuominneet Stora Enson ja sen yhteistyökumppanit niin maanhankintaan kuin sademetsien hakkuuseen liittyvistä rikkeistä.

Vaikka tilanne Kiinassa olisi parantunut — tai parantumassa, kirjoittaahan Kirsi Seppäläinen yhtiön vasta neuvottelevan lainmukaisista sopimuksista — Stora Enso on toiminut Kiinassa ja maailmalla hyvin kyseenalaisin keinoin.

Eräiden elokuvassa esiintyvien henkilöiden osalta tilanne ei todistettavasti ole parantunut. Pahoinpideltyjen kyläläisten oikeuksia ajanut lakimies Yang Zaixin on yhä vangittuna. Human Rights Watch on tunnustanut lakimies Yangin poliittiseksi vangiksi.

Stora Enso voisi halutessaan maksaa korvauksia väkivaltaisuuksissa loukkaantuneille ja kuolleiden omaisille, käyttää arvovaltaansa lakimies Yang Zaixinin vapauttamiseksi ja siirtyä pois monokulttuuriplantaaseista luonnon monimuotoisuutta edistäviin pienviljelymalleihin. Näin yritys ei kuitenkaan ole tehnyt.

Taru Salmenkari

Maattomien ystävät

Noora Ojala

Maan ystävät