Rakuunamäen läpiajo vähentäisi ruuhkia

Melkein päivittäin pyöräilen tai kävelen Kasarmi- ja Mannerheiminkadun kautta keskustaan. Jokseenkin aina näen matkalla henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen käyttävän Kasarmikatua alueen läpiajoon. Tämä pilkulleen ottaen on laitonta. Olen jo aikaisemmin tämän lehden palstoilla esittänyt kyseisen liikenteen laillistamista rakentamalla voimassaolevan kaavan mukaisesti Kasarmikadun eteläinen osa.

Tässä lehdessä 26.8. esiteltiin Rakuunamäen liikennesuunnitelma, jolla halutaan estää läpiajo. Tämän suunnitelman aiheuttamia ongelmia Marita Karhu on alueella Kasarmikadun varressa asuvan asukkaan kannalta esitellyt ansiokkaasti mielipidekirjoituksessaan 29.8. En lähde sitä toistamaan, vaan esitän muutaman näkökohdan liikenteen kokonaissuunnittelun kannalta erityisesti pohjoisosista kaupunkia nähtynä.

Me pohjoisien kaupunginosien asukkaat joudumme hakemaan mm. terveyspalvelumme lähinnä keskustasta ja itäisistä osista. Merkittävät kaupan keskittymät ovat meistä katsoen eteläisissä kaupunginosissa. Yliopisto siihen liittyvine toimintoineen aiheuttaa liikennettä länteen. Meillä on myös teollisuutta, mm. Outotec Oy ja Metsäsaimaan tehtaat. Kaikki nämä ja monet muut toiminnot aiheuttavat liikennevirtaa Taipalsaarentien kautta sekä mennen että tullen. Seurauksena on liikenteen sumppuuntuminen Liisan- ja Ainonkadulle.

Kasarmikadun avaaminen liikenteelle eli Rakuunamäen läpiajon mahdollistaminen vähentäisi liikenneongelmia erityisesti poikkeusolosuhteissa. Tällainen poikkeustila koettiin muutama vuosi sitten, kun lunta loka—marraskuun vaihteessa tuli rutosti.

Uskon, että läpiajon toteuttaminen olisi taloudellisestikin edullisempi kuin käsittelyssä olevan liikennesuunnitelman läpivieminen. Kaavoituspäällikkö Heikki Puranen lehden kirjoituksen mukaan perustelee läpiajon estämistä seuraavasti: ”Valituksia läpiajon estämisestä on tullut paljon, mutta esimerkiksi Maasotakoulu on liikennesuunnitelmaan tyytyväinen”. Kysyn, suunnitellaanko tämän kaupungin liikennettä Maasotakoulun vai kaupunkilaisten ehdoilla.

Jorma Ojapelto

Lappeenranta