Euromaat saivat alkuviikosta puserretuksi kasaan Kreikan uuden lainaohjelman. Nyt ovat olemassa tai ainakin tiedossa ne elementit, joita velkakriisin ratkaisuksi on kaivattu.

Tuki: Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto lupaavat Kreikalle 130 miljardia euroa rahoitusapua vuosina 2012—14.

Sijoittajavastuu: Kreikkaa lainoittaneiden yksityisten pankkien ja finanssilaitosten saatavista leikataan 53,5 prosenttia.

Talouskuri: Kreikan on määrä toteuttaa EU:n tiukassa valvonnassa ohjelma, joka asettaa velanhoidon etusijalle julkisessa taloudessa ja leikkaa bruttokansantuotetta 30 prosenttia muutamassa vuodessa.

Ohjelman alkaminen vaatii vielä hyväksynnän niin euromaiden parlamenteilta kuin sijoittajilta. Kreikan parlamentin on päätettävä säästötoimista.

On todennäköistä, että hyväksyvät päätökset tulevat, joskaan eivät helposti. Silti arviot tukipaketin menestyksestä ovat enimmäkseen pessimistisiä. Kova kuri lamauttaa Kreikan taloutta. Pelkät tuet eivät riitä lainojen lyhentämiseen, tarvittaisiin lisää vientituloja. Työttömyys, joka on jo nyt korkea, lisääntyy. Miten käy yhteiskuntarauhan, joka jo nyt on hyvin jännittynyt?

Sitä, näyttääkö lainaohjelma tuottavan haluttua tulosta, päästään tai joudutaan arvioimaan syksyllä. Jos Kreikka ei pysty esittämään edes lievästi valoisia odotuksia taloudestaan, ollaan lähellä umpikujaa. Euromailta olisi saatava lisää tukea. Sijoittajat olisi saatava suostumaan saataviensa lisäleikkauksiin. Kriisin käänteissä kuluneen vuoden aikana saatujen kokemusten valossa molemmat tehtävät ovat pikemminkin mahdottomia kuin mahdollisia.

Todennäköistä on, että tällä tukipaketilla hankittu aika käytetään myös radikaalimman ratkaisuvaihtoehdon valmisteluun.

Markku Espo

markku.espo@esaimaa.fi