Metsäteollisuudelle uusi syömähammas

Metsäteollisuudella on suuri merkitys Etelä-Karjalalle ja koko Suomelle. UPM:n päätös rakentaa mäntyöljystä biodieseliä valmistava jalostamo Lappeenrantaan antaa varmasti uutta uskoa myös niille, jotka ovat ehtineet leimata metsäteollisuuden auringonlaskun alaksi. Suomi elää edelleen metsästä.

Lappeenrantaan rakennettava jalostamo ei ole mikään koelaitos, vaan täysimittainen tuotantolaitos. Tosin 100 000 tonnia biodieseliä vuodessa valmistava jalostamo on varsin pieni yksikkö. Aikaisemmin julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan ensimmäisestä laitoksesta piti tulla kapasiteetiltaan kolme kertaa nyt rakennettavaa jalostamoa suurempi yksikkö.

Lappeenranta on jalostamolle luonteva sijoituspaikka. Kaukaan tehdasalueelta löytyy valmis infrastruktuuri. Lappeenrannassa käytössä on myös maakaasua, josta saadaan toisen sukupolven biodieselin valmistusprosessissa tarvittavaa vetyä.

Myös Venäjän päätöksellä liittyä Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi on todennäköisesti ollut merkitystä, kun UPM on valinnut ensimmäisen biodieseltehtaan sijoituspaikaksi Lappeenrannan eikä esimerkiksi Rauman tehdasta tai Stracelin tehdasta Strasbourgissa Ranskassa.

Samasta syystä myös imatralaisilla on lupa toivoa, että Stora Enson ja Nesteen yhdessä suunnittelema, jätepuusta biodieseliä valmistava tehdas sijoitetaan Kaukopäähän.

Hyvä uutinen on myös se, että UPM toteuttaa hankkeen ilman julkista tukea. Investointipäätös osoittaa, että yrityksessä uskotaan biopolttoaineiden kysyntään. Kysyntää pitää nyt yllä EU:n tiukka direktiivi. Perinteisten liikennepolttoaineiden hinta tulee kuitenkin jatkossa nousemaan merkittävästi, kun maailman öljyvarat alkavat ehtyä toden teolla.

Matti Saarela

matti.saarela@esaimaa.fi