Tiukempi ote oppilashuoltoon

Tasa-arvoinen koulutus on suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja. Kaikille lapsille halutaan antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet saada elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Varsinaisen opetuksen tueksi kouluissa on huolehdittava hyvin myös oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Koulu on avainasemassa, jossa on helppo havaita ja ottaa käsittelyyn lasten ja nuorten ongelmat, vaikka niiden juuret useimmiten ovatkin muualla. Käyttäytymisen ja mielenterveyden häiriöt lisääntyvät. Varhaista, asiantuntevaa puuttumista tarvitaan. On saatu surullisia esimerkkejä seurauksista, kun puuttumista ole ollut, tai siinä ei ole onnistuttu.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on vaatinut tiukasti koulujen oppilashuollon parantamista. Hän on joutunut toistuvasti pyytämään asiasta selvityksiä opetusministeriöltä. Ja saanut selville, että oppilashuollon taso vaihtelee liikaa kunnittain; säätely on pirstaloitunut liian moneen lakiin perustuen; kunnat eivät piittaa valtion ohjeistuksesta, ja käyttävät valtion lisärahoituksen mielensä mukaan muihin kohteisiin.

Oikeuskanslerin selvitykset vaikuttavat perusteellisilta ja tilanteen kuvaus totuudenmukaiselta. Samoin johtopäätös: jos nykyiset säädökset eivät pidä viranomaistoimintaa aisoissa, tarvitaan tiukempia. Kyse on usein tärkeimmäksi mainitun kansanosan hyvinvoinnista.

Kuntien yhteisjärjestön, Kuntaliiton kommentit ovat tässä valossa vähintään mielenkiintoisia. Ei lisävalvontaa, ei uusia velvoitteita kunnille, korkeintaan voisi tehdä uusia selvityksiä (HS 31.1.). Liitossa ja ehkä kunnissakin tunnutaan pidettävän tärkeimpänä arvona kunnallista itsehallintoa, ja sen luomaa koskemattomuuden suojaa, jonka takana asiat saavat pysyä retuperällä.

Markku Espo

markku.espo@esaimaa.fi