Suomen sähköverkon maakaapelointi pitää ja kannattaa tehdä nopeutetussa aikataulussa. Nyt maan alle on saatu vasta 12 prosenttia maan keskijänniteverkosta ja 36 prosenttia pienjänniteverkosta.

Urakan mittavuutta kuvaa hyvin se, että keskijänniteverkkoa on Suomessa 140 000 ja pienjänniteverkkoa 235 000 kilometriä. Kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreen laskelman mukaan koko jakeluverkon maakaapeloinnin hintalappu on 10—20 miljardin euron haarukassa.

Investointi on suuri, mutta se jakautuu usealle vuodelle. Laskemia tehtäessä pitää myös muistaa, että suuri osa nykyisestä jakeluverkosta on tulossa käyttöikänsä päähän ja verkkoa on pakko uusia joka tapauksessa.

Tapaninpäivän myrsky osoitti jälleen kerran, että nykyinen jakeluverkko on erittäin haavoittuva. Tapaninpäivän myrskyn kaltaiset sään ääri-ilmiöt eivät tulevaisuudessa ainakaan vähene. Tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot ovat lähes jokatalvinen riesa.

Sähkökatkoista koituu paljon kustannuksia kotitalouksille haja-asutusalueilla ja maaseudun yrityksille. Nykyistä varmempi sähköverkko lisäisi todennäköisesti maaseudun houkuttelevuutta investointien kohteena.

Maakaapeloinnin yhteydessä voitaisiin rakentaa saman tien niin kutsuttuja älykkäitä sähköverkkoja, joilla voidaan optimoida sähkön kulutusta. Älykkään sähköverkon avulla myös pienvoimaloiden kytkeminen sähköverkkoon ja sähkön hajautettu tuottaminen voitaneen toteuttaa siedettävällä kustannustasolla.

Aivan merkityksetöntä ei ole sekään, että nyt sähkölinjojen alla joutomaana olevaa metsäpohjaa voitaisiin käyttää metsän kasvatukseen.

Matti Saarela

matti.saarela@esaimaa.fi