Pörssivero laajalle pohjalle

Euroopan velka- ja finanssikriisi alkaa heräillä vuodenvaihteen juhlapyhätauolta. Tunnelmia lämmitetään kysymyksellä rahoitusmarkkinaverosta.

Presidentti Nicolas Sarkozy ilmoitti viime viikolla, että Ranska säätää veron voimaan vielä tänä vuonna vaikka maakohtaisesti, ellei laajempaa pohjaa löydy. Saksan ja Italian johtajat kommentoivat ilmoitusta tyyliin ”ei hätäillä, arvioidaan”. Britannian pääministeri David Cameron puolestaan tyrmäsi veron täysin.

Sananvaihdossa on sekä EU:n ydinmaiden nokittelua marssijärjestyksestä ja suunnan näyttämisestä että itse asian ongelmallisuutta. Näkemykset rahoitusmarkkinaverosta, pörssiverosta, valuutansiirtoverosta — mitä nimeä käytetäänkään — ovat ristiriitaisia.

EU-komissio hyväksyi lakiehdotuksen verosta viime syksynä. Jo aikaisemmin Euroopan parlamentti oli laatinut siitä puoltavan mietinnön. Euroopan keskuspankki sen sijaan on veroa vastaan. Jäsenmaiden kannat vaihtelevat.

Vaikea asia kumpuaa kansainvälisten talouskriisien pohjamudasta. Akuuttien ongelmien ratkaisun ohessa poliitikot ja poliittinen järjestelmä yrittävät myös löytää keinoja, joilla vakautta tulevaisuudessa lisättäisiin.

Pankkien, sijoitus- ja vakuutusyhtiöiden arvopaperikauppaan kohdistuvan pienen veron toivotaan hillitsevän spekulaatioita. Arvostelijoiden mielestä se haittaisi myös ”hyviä” valuutansiirtoja, lisäisi kustannuksia ja siirtäisi toimintaa maihin, joissa ei veroteta.

Arvioiden ristiriitaisuus kertoo, etteivät parhaatkaan asiantuntijat tiedä varmasti. Kannattaa siis yrittää. Pörssivero on nyt nostettu pöydälle tähtäimessä EU:n seuraava huippukokous tammikuun lopulla. Toivottavasti kevään mittaan löytyy malli, johon mahdollisimman moni maa voi yhtyä.

Markku Espo

markku.espo@esaimaa.fi