Suureen kuntaan parempia päättäjiä

Seuraavat kunnallisvaalit ovat ensi lokakuussa. Useimpien kuntien useimmissa puolueyhdistyksissä tuskaillaan nyt saman ongelman kanssa. Mistä saataisiin riittävästi ja riittävän päteviä ihmisiä ehdokkaiksi vaaleihin?

Neljä viidestä kansalaisesta ymmärtää, että kunnanvaltuusto ja -hallitus ovat kotikunnan asioissa tärkeimmät päätöksentekoelimet, kertoi Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS Gallupilla teettämä kysely. Silti vain vähän useampi kuin yksi kymmenestä olisi halukas ryhtymään valtuustoehdokkaaksi. Heikosti kiinnostaa myös toiminta puolueissa, vaikka niitä pidetään tärkeänä vaikuttamiskanavana.

Eniten kiinnostaisi osallistuminen päätöksentekoon koulun tai kunnallisen laitoksen johtokunnassa. Läheiseksi koettua vastuuta olisi helpompi ottaa. Koko kunnan asioiden rima on liian korkealla. Asioihin perehtyminen veisi aikaa. Riittääkö oma tiedon taso niiden ymmärtämiseen, ja selityskyky äänestäjien tyynnyttelyyn sitten, kun olisikin pakko valita ikävämpi ratkaisuvaihtoehto?

Sama näkökulmaero tuli esille myös, kun kysyttiin suhtautumista kansanäänestyksiin. Niiden lisäämistä kannatti 70 prosenttia kuntalaisista, mutta vain kolmannes kunnanvaltuutetuista. Mitä enemmän asioiden sisällöstä tietää, sitä paremmin oivaltaa, ettei niitä useinkaan voi luotettavasti yksinkertaistaa kansanäänestyksen edellyttämään muotoon.

Hallituksen ajama rakenneuudistus tähtää kuntakoon suurentamiseen. Tästä kyselystä saa siihen ainakin yhden hyvän perustelun. Suuressa kunnassa on helpompi saada ehdolle ja valituksi päättäjiä, joiden tiedolliset ja taidolliset valmiudet ovat hyvät. Sekä motivaatio — suuressa kunnassa asiat ovat enemmän omien päätöksien varassa.

Markku Espo

markku.espo@esaimaa.fi