Hevimetallia Ruokolahdelta

Etelä-Karjalan maaperän antimista on saatu mullistavaa tietoa. Maakunnan kulttuuriperintöön on tullut tuntuva lisä, kun Ruokolahdelta on reilun parin vuoden aikana löytynyt kymmeniä rautakautisia muinaisesineitä.

Vallitsevien käsitysten mukaan Etelä-Karjala on ollut rautakaudella välialuetta tai takamaata, mutta nyt Ruokolahti näyttäytyy aivan toisenlaisena, keskusalueena. Tästä on kiittäminen metallinetsintää harrastavia Hyvärisen veljeksiä ja heidän löytöjään.

Taas kerran nähdään, että puheet välialueesta tai takamaasta eivät perustu tutkimukseen vaan tutkimuksen puutteeseen.

Etelä-Karjala on Suomen mitassa vähän tutkittua aluetta. Muinaistutkimuksen painopiste oli ennen sotia luovutetulla alueella ja sotien jälkeen lounaisessa Suomessa.

Siksi Itä-Suomi Etelä-Karjalaa laajemmin kätkee vielä paljastumistaan odottavia löytöjä.

Ruokolahdella on jo jonkin verran pohdittu, miten runsaita muinaislöytöjä voidaan hyödyntää kunnan tunnetuksi tekemisessä tai matkailussa. Yhtä tärkeää on, koko maakunnan tasolla, että irtolöydöistä puristetaan lisätietoa kaivauksilla.

Tutkimusten rahoittaminen on ongelma vailla vertaa. Siihen eivät riitä kenenkään rahat yksinään. Siksi tutkimusten saaminen Ruokolahdelle on otettava usean tahon yhteiseksi päämääräksi.

Kun puhutaan Etelä-Karjalan selviytymisestä Suomen maakuntien joukossa, pitkälle menneisyyteen ulottuva rikas historia on vähintään yksi rikka rokassa.

Takamaa on helppo sulauttaa johonkin etenkin, jos takamaa on ihmisten korvien välissä.

Ilpo Leskinen

ilpo.leskinen@esaimaa.fi