Kolumni: Diplomi-insinööri etsii työtä?

4.9.2017 13:15

Etelä-Saimaa uutisoi vastikään Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ylioppilaskunnan tavoitteista edistää opiskelijoiden jäämistä Lappeenrantaan. Moni kun lähtee pois valmistuttuaan.

Etelä-Karjalasta voi tulla ihan yhtä kovia tyyppejä kuin kehä kolmosen sisäpuolelta.

Huomioni kiinnittyi kommentteihin, joissa arvailtiin syitä, miksi yliopisto-opiskelijat lähtevät rakkaasta kotikaupungistamme.

Tutkittu tieto ja faktathan useimmiten helpottavat pohdintaa.

83 prosenttia diplomi-insinööreistä työllistyy yksityiselle sektorille. LUT kouluttaa diplomi-insinöörejä energia-, kone-, sähkö- ja ympäristötekniikassa, laskennallisessa tekniikassa, kemiantekniikassa ja tuotantotaloudessa. Heitä valmistuu vuosittain reilu 400, ja tilastollisesti lähemmäs 350 löytää työpaikkansa yksityiseltä sektorilta.

Lappeenrannan elinkeinorakenteessa puolestaan korostuvat valtakunnallista jakaumaa voimakkaammin rakentaminen sekä kauppa ja majoitus- ja ravitsemustoiminta. Teollisuuden henkilöstömäärä on laskenut useita vuosia. Laskin juuri TE-keskuksen sivuilta Lappeenrannassa olevan 17 sellaista avointa työpaikkaa, jotka jotenkin osuvat täällä DI-koulutuksen saaneiden osaamiseen.

Eihän tilanne toki toivoton ole: meillä on Kaukaan tehdas, Kemira Joutsenossa, Nordkalkin kaivos, Fazerin tehdas ja Outotec Pallossa. Minullakin taitaa olla näissä kaikissa opiskelukavereita töissä. Kuitenkin, omasta 70 opiskelijan vuosikurssistani vain muutama on löytänyt työpaikkansa Lappeenrannasta.

En tiedä, miten poikkeuksellista opiskelupaikkakunnalta poismuutto on yliopistokaupungeissa — ehkä meillä menee ihan yhtä hyvin kuin muillakin pienillä yliopistokaupungeilla?

Voisivatko kaupunkilaiset suhtautua opiskelijoihin hieman paremmin? Ehkä. Jäisivätkö opiskelijat Lappeenrantaan, jos kampukset sijaitsisivat keskustassa? Tuskin.

Toisaalta, en mieltäni siitä pahoita, että opiskelijamme levittäytyvät ympäri Suomea levittäen yliopiston ilosanomaa ja osoittaen, että Etelä-Karjalasta voi tulla ihan yhtä kovia tyyppejä kuin kehä kolmosen sisäpuolelta. Ellei kovempiakin.

Kirjoittaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuspalvelujohtaja.

Riina Salmimies