KOLUMNI

Kolumni: Onneksi on estarit

16.6.2017 13:15

Eroan ryhmästä, sillä tunnen menettäneeni journalistisen kotini. Mikään ei ole enää niinkuin tammikuussa 1987, kun tulin ryhmän jäseneksi. Silloin Koulukatu 3:n toimituksessa esimerkiksi tupakoitiin sisällä. Savu leijaili niin paksuna, että minäkin, joka en silloin tupakoinut, olin mitä suurimmassa määrin passiivinen tupakoitsija. Moni muukaan sen ajan käytäntö ei kestäisi nyt päivänvaloa.

Mukanani ei eroa kahtakymmentä muuta.

Erooni johtaneet käänteet ovat olleet moninaiset mutta ennakoitavissa. Voi jopa sanoa, että kaikki on käsikirjoitettu, kuten teatterinäytelmässä ikään. Mukanani ei eroa kahtakymmentä muuta, ainoastaan Ritu ja Salli. Mutta laatu korvaa määrän. Olemme vuosikymmenten aikana hioutuneet ryhmässämme henkilöiksi, joiden ääni kuuluu ajoittain ja kovaa.

Ryhmämme on vuosien varrella kokenut journalismin ja kustannustoimialan nousut ja laskut. Alalle on ollut ominaista, että kun joku edelläkävijä kertoo keksineensä jonkin jutun, jolla journalismi ja bisnes pelastetaan, muut ovat seuranneet perässä. Edesmennyt presidentti Mauno Koivisto käytti tästä käyttäytymisestä esimerkkinä erästä jyrsijälajia.

Ainoa varma trendi kuitenkin on jatkuva muutos. Journalistisen kodin seiniä siirrellään ja sisustusta muutetaan koko ajan. Jotakin katoaa, ja jotakin tulee tilalle. Kun liityin ryhmään 30 vuotta sitten, uutiset naputeltiin tekstinkäsittelylaitteella. Uutisen tie lehteen vaati monta työvaihetta ja työntekijäryhmää. Nyt tekniikka hoitaa suuren osan työprosessista ja on tehnyt monista painoalan ammateista tarpeettomia.

Vaikka journalistinen koti on koko ajan muuttunut, sen seinien sisällä on ollut kerrassaan mahtavaa. Kirjailija Milan Kundera on kirjoittanut, että toimittajan työ on hyvin etuoikeutettu, koska toimittaja voi kysyä ja vaatia vastausta.

Tämä etuoikeus ei ole muuttunut. Ei myöskään toimittajan huoneentaulun ohje vuosikymmenten takaa: Ajattele, harkitse, tarkista.

Syy oman journalistisen kodin menettämiseen on syntymävuosi. On aika lähteä kodista ja tehdä tilaa nuoremmille asukkaille. Onneksi omille kirjallisille hengentuotteille on nykyään erilaisia alustoja. Esimerkiksi lukijapalsta ja estarit.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen eläkkeelle jäävä toimittaja.

Heikki Sopanen