Kolumni: Ikea-kortti kannattaa katsoa

29.5.2017 13:15

Kauppaliikkeen ja ravintolan menestyksessä on kolme tärkeää näkökohtaa: sijainti, sijainti ja sijainti. Vesa Keskisen Tuurin kyläkauppa on poikkeus, joka vain vahvistaa säännön.

Entäpäs jos lyötäisiin kaksi ”kärpästä” yhdellä iskulla?

Tilaa vievän kaupan osalta sääntö ei liene yhtä ehdoton. Silti kaupunkien liepeillä ja hyvin liikenneväylien äärellä olevat tontit ovat haluttuja. Siksi maailmanlaajuinen huonekalubrändi on sijoittanut Kuutostien ja valtatie 13:n risteykseen jo kymmenisen miljoonaa euroa.

Varsinainen investointi-ja rakentamispäätös antaa kuitenkin odottaa. Viileä liiketaloudellinen kannattavuuslaskelma ei siis ole vielä riittävästi plussalla.

Pelkkä huonekalukauppa ei ehkä ole riittävä liikeidea. Ikano jo voisi olla sellainen lisä, joka heilauttaisi laskelmaa enemmän positiiviselle puolelle. Mutta muiden kauppojen, brändien ja palvelujen tulo taas vaatii muitakin asiakkaita kuin huonekalujen ostajia.

Kaakkois- ja Itä-Suomessa on kiistatta Ikean mentävä aukko, sillä Kuopio ja Vantaa ovat liian kaukana. Lappeenrannan tonttia ostettaessa katse on tietysti kohdistunut myös rajan taakse. Säde, jolla asiakaspotentiaalia lasketaan lienee noin 200 kilometriä.

Ikean vielä tyhjää tonttia katselevat tuhannet ohiajavat silmäparit joka päivä. Näkyvyydeltään parempaa paikkaa Suomesta tuskin enää löytyy. Investointikelpoisuutta tukee, että alueen kaavat ovat lainvoimaisia.

Ingvar Kampradiin syystäkin vahvasti henkilöityvän yhtiön tulo Etelä-Karjalaan olisi jo sinällään maakunnan palveluja ja työllisyyttä merkittävästi vahvistava uutinen.

Lajeiltaan ja toiminnoiltaan monipuolisen ja ulkonäöltään miltei ”ennennäkemättömän” maakunta-areenan toteuttaminen niin sanottuna public-private-hankkeena on kortti, joka kannattaa katsoa kunnolla.

Entäpäs jos lyötäisiin kaksi ”kärpästä” yhdellä iskulla? Saataisiin sekä Ikea että areena ja miltei 100 miljoonan euron investointi samalla kertaa.

Ensimmäinen askel olisi hankkeen yhteinen tarkempi ideointi ja suunnittelu sekä kustannuslaskenta. Tarkemman tutkimisen jälkeen olisi vasta aika nostaa peukalot joko ylös-tai alaspäin.

Kirjoittaja on Etelä-Karjalan maakuntajohtaja.

Matti Viialainen