Kolumni

Kolumni: Lämpöä ja vähän äkkiä!

17.5.2017 13:32

Voi persetti! Ensi viikonlopuksi ei tulekaan lämpöaaltoa. Tuskin naurattaa enää Pekka Poutaakaan, kun hän astuu sääkarttojen eteen ja alkaa viittoilla auringon sijaan pilvien suuntaan ja parikymmentä astetta on valahtanut 14 celsiukseksi, jotka tuulen vuoksi tuntuvat 12 asteelta.

Ihan sama. Keskiarvo ei ole koskaan lämmin.

Miksi annettiin ensin toivoa ja uskoteltiin naama hymyssä, että loppuviikosta sää olisi sellainen, että vihdoin voisi jättää villasukkahousut kaappiin ja näyttää säärille, että katso: Tuolla on aurinko. Se hellii teitä seuraavat kolme ja puoli kuukautta.

Nyt tuntuu entistä kurjemmalta ja kylmemmältä. Petetyltä.

Aivan varmasti joku sääpentti ilmestyy kohta kertomaan, kuinka edelleen ollaan pitkäaikaisten keskiarvojen lukemissa.

Ihan sama. Keskiarvo ei ole koskaan lämmin. Ja kyllä: otan tämän henkilökohtaisesti.

Siskon kanssa haravoimme pääsiäisenä pihan. Ajattelin, että kiva, kun vappuna nurmikko vihertää. Ei vihertänyt vielä edes äitienpäivänä.

Alppiruusun nuput ovat edelleen yhtä kireinä kuin niiden kasvattaja, eivätkä valkovuokotkaan jaksa nostaa niskojaan. Kylmyys tuntuu kaikilla harteissa jatkuvana jännittämisenä.

Se on tietysti kivaa, ettei tällä viikolla ole satanut lunta.

Tiedetään. Säästä urputtaminen on turhaa. Järkevintä olisi vain sopeutua olosuhteisiin. Pitäisi laittaa lapaset käteen ja kaivaa toppatakki pukupussista.

Sekin tiedetään, ettei säällä ole minkäänlaista oikeustajua. Jos huhtikuu ja toukokuu olivat kylmiä, kesä ei silti välttämättä ole lämmin. Siitä huolimatta suomalainen uskottelee itselleen, että sää on reilu jätkä ja korvaa kylmän kevään.

Sen toivon rippeen avulla jaksaa raaputtaa jäät auton ikkunasta toukokuussa ja lähteä kulkemaan kohti säiden haltijan seuraavaa vinoilua.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan toimittaja.

Liisa Kukkola