Päätoimittajalta: Maailma ei ollutkaan avoin

12.2.2017 13:15

Voiko kahden maan kansalainen saada viran Suomen armeijassa? Teoriassa kyllä. Käytännössä ei.

Mahdollisuus saada kaksoiskansalaisuus lisännee myös lojaliteettia asuinmaata kohtaan.

Viime viikkojen uutisoinnin perusteella kaksoiskansalaisuus on rajoittanut työllistymistä puolustusvoimissa jo ennen lainsäädäntöön kaavailtuja muutoksia. Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaiset ovat kertoneet jääneensä myös esimerkiksi lennokkikoulutuksen ulkopuolelle.

Ajatus on looginen. Kriisissä kahden maan kansalainen olisi puun ja kuoren välissä. Sota toisi tullessaan lojaliteettiongelman siitä, kumpaa isänmaata puolustaa. Rauhan aikanakin vieraan maan kansalainen voi olla tiedustelumielessä riski.

Lakimuutosta on helppo kannattaa. Kaksoiskansalaisuus voi olla kelpo peruste evätä virka puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa tai ulkoministeriössä. Näin ajattelee moni poliitikko, puolustusvoimien edustaja kuin kaksoiskansalainenkin.

Esimerkiksi lappeenrantalainen Rostislav Malevich totesi maanantain Etelä-Saimaassa, että turvallisuutta koskevia päätöksiä tehtäessä kaksoiskansalaisuus on hyvä ottaa huomioon. Malevich itse on sekä Suomen että Venäjän kansalainen. Sotilasvalan vannominen Suomen armeijassa herätti hänessäkin ristiriitaisia tunteita, koska osa suvusta asuu Venäjällä.

Kaksoiskansalaisuus ylipäätään on herättänyt viime vuosina huolta. Taustalla on havahtuminen siihen, että maailma ei olekaan yhtä avoin kuin 2000-luvun alussa näytti.

Venäjän tulkinnan mukaan kaksoiskansalaiset ovat sen kansalaisia. Kun maa vuonna 2014 valtasi Krimin, se ilmoitti puolustavansa Ukrainassa asuvia venäläisvähemmistöjä. Kuusi vuotta aiemmin samaa keskustelua käytiin Georgian sodan yhteydessä.

Helsingin yliopiston professori Timo Vihavainen on ehdottanut koko kaksoiskansalaisuudesta luopumista. Hänen mukaansa EU:n piirissä se vielä voisi toimia. Ongelmaksi järjestelmä muodostuu, kun ihmisen kotimaat ovat kovin erilaisia kulttuureja.

Näkemys on yksinkertaistava. Ensinnäkin yli puolet maailman valtioista on hyväksynyt kaksoiskansalaisuusjärjestelmän. Sen purkaminen on kovin vaikeaa tilanteessa, jossa se vaikeuttaisi lukuisten ihmisten käytännön elämää.

Monelle kaksoiskansalaisuus on käytännön sanelema juttu. Se helpottaa esimerkiksi rajojen ylittämistä.

Kun esimerkiksi Imatralla asuva kaksoiskansalainen käy sukuloimassa Pietarissa, hän säästyy viisumirumbalta.

Maailma on muuttunut yhä epävarmempaan suuntaan. Samaan aikaan liikkuminen on lisääntynyt.

Ei ole todennäköistä, että ihmiset lakkaavat muuttamasta maasta toiseen. Mahdollisuus saada kaksoiskansalaisuus lisännee myös lojaliteettia asuinmaata kohtaan.

Pitää myös muistaa, että Venäjällä ei ole käytännössä keinoa pakottaa kaksoiskansalaista puolustamaan Venäjää, vaikka maan laki sanoisi mitä. Kriisitilanteessa mitattaisiin, mikä on kaksoiskansalaisen henkinen kotimaa.

 

Eeva Sederholm

eeva.sederholm@esaimaa.fi

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan vastaava päätoimittaja.