päätoimittajalta | Eeva Sederholm

Nuorten naisten keidas

29.1.2017 13:15 | Päivitetty: 29.1.2017 13:52

Ja kiva on mennä kottiin. Kun on sitä rauhhaa. Imatralla olin siskon luona ja siel on niit taloja vieri vieressä.

Vaikea tietenkin sanoa, miten hyvin Lappeenrannan teekkari kelpaa Punavuoren mainossuunnit-telijamimmille.

Näin tarinoi lieksalaismummo junassa Miika Nousiaisen romaanissa Juurihoito. Hän on palaamassa perinnönjaosta kotikonnuilleen.

Näkökulma on piristävä. Harva eteläkarjalainen – ehkä lemiläisiä lukuun ottamatta – pitää Imatraa kuhisevana metropolialueena.

Itse asiassa paljon Imatraa tiheämmin asutut seudut tuntuvat vetävän suomalaisia puoleensa. Uutisista päätellen valtaosa meistä porhaltaa tälläkin hetkellä kohti pääkaupunkiseutua muuttokapsäkit kainalossaan.

Tarkemmin ajateltuna etelä kuulemma vetää puoleensa nuoria naisia. Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä Helsingin Sanomien kuluneella viikolla esittämästä huolesta.

Lehden mukaan isolla kirkolla kärsitään kamalasta miespulasta. Naisia muuttaa Helsinkiin opiskelemaan, mutta miehiä vähemmän.

Seuraukset ovat traagisia. Kaupungin sataa 20–24 vuotiasta naista kohden on vain 83 miestä. Kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa parisuhdemarkkinoilla.

Toisin on täällä meillä. Nuoria miehiä piisaisi jaettavaksi. Lappeenrannassa tuossa ikäryhmässä sataa naista kohden on peräti 133 miestä. Imatrallakin vastaava lukema on 119.

Tekee mieli vaipua synkkyyteen. Yllätyksenä ei enää tule, että samaan aikaan Tilastokeskus uutisoi Suomessa syntyvän liian vähän vauvoja.

Viime vuonna kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien. Myös Etelä-Karjalassa väki vähenee ja harmaantuu.

Tosi asiassa sukupuolijakauman epätasapainossa piilee tietenkin mahdollisuus.

Kun ihminen on kerran Kehä kolmosen sisäpuolelle muuttanut, sitä ei sieltä pois saa edes rautakangella. Ei, vaikka kylillä olisi kiinnostavaa työtä, edullinen tontti ja ilmaisia omenapuita tarjolla.

Nyt meillä iloisella itärajalla on kuitenkin jotain enemmän. Sinkkumiehiä. Tässä oiva näkökulma maakunnan vetovoiman parantamiseksi.

Osaltaan saamme varmasti kiittää tästä entistä teknillistä yliopistoa, tulevaa eri oppilaitosten konsernihässäkkää. Skinnarilan yliopistokampuksellahan miespitoisuus on perinteisesti ollut voimakas teknisen ainevalikoiman seurauksena.

Ammattikorkeakoulun toiminnan siirtäminen samalle alueelle lienee toki osaltaan tasoittanut parisuhdemarkkinaa. Vaan eiköhän siellä vielä riitä jaettavaa.

Vaikea tietenkin sanoa, miten hyvin Lappeenrannan teekkari kelpaa Punavuoren mainossuunnittelijamimmille. On meillä kuitenkin niitä kauppatieteilijöitäkin!

Toisaalta kannattaisikin ehkä unohtaa kotimarkkinoiden tasaaminen. Suomen väestökehityksen parantamiseksi on tehokkaampiakin keinoja.

Kunnolla kansakunnan huoltosuhde lähtisi korjaantumaan vasta, jos mies- ja naismarkkinoita saisi tasattua ulkomaantuonnilla.

eeva.sederholm@esaimaa.fi | Twitter: @EevaSederholmKirjoittaja on Etelä-Saimaan vastaava päätoimittaja.