Kolumni

Kolumni: Verkkojen viskely

9.1.2017 13:15

Niin sinkoilee täällä miehen aatos; ja ken taitaa viskellä verkkoja sen teille?”

Mikään ei ole niin mahtavaa kuin tuntea oma erityisasia.

Jukolan Juhani se näin julisti nuoremmilleen tuona murheellisena jouluyönä, jona Impivaaran piilopirtti veljesten keskinäisen kärhämän takia paloi poroksi.

Jukolan veljesten vanhin ei retorisenoloiseen kysymykseensä vastausta ehkä odottanut. Aika oli mitä oli, verkot olivat oikeita verkkoja, susiakin sai ampua vapaasti.

Nykyään verkkoja miehen kuin miehen aatosten teille taitaa viskellä erityisesti erityisasiantuntija.

Mikään ei ole niin mahtavaa kuin tuntea oma erityisasia.

Kertovat, että suomalaisten suosituin ammatti nyt itsenäisyytemme juhlavuoden tienoilla on juuri erityisasiantuntija.

No, mikäs siinä. Arvostusta riittää, keskipalkkakin tässä ammatissa kuuluu olevan mukavat 4 570 euroa kuukaudessa.

Erityisasiantuntijan ei käsittääkseni tarvitse työssään tehdä muuta kuin tuntea jokin erityisasia omakseen. Tärkeintä on, että tuo erityisasiantuntijuutensa julki. Onneksi siihen nyt on kaikilla mahdollisuus.

Pelkälle asiantuntijalle vastaavasti riittää tunnettavaksi yksi ihan tavallinen asia, sanoisinko perusasia. Ikäpolveni muistaa, ettei Bertold Brechtille aikoinaan riittänyt yksi perusasia, hänen mielestään piti opetella ne kaikki.

Sekä erityis- että perusasioiden nykytuntijoista otettakoon esimerkiksi vaikka Etelä-Karjalassa sijaitseva Lappeenrannan kaupunki.

Siellä meitä on, tuntijoita.

Eniten ehkä teatterin- ja saunanrakennuksessa, jääkiekon peluussa, kuvanveistossa ja kaupunkisuunnittelussa.

Ollapa vielä teatterilla terveyspainotteinen edustussauna, SaiPalla halli Marian aukiolla, Linnoituksessa kymmenien lumivalkoisten Veerojen patsaspuisto.

Kyllä meidän kelpaisi.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja.

Antti Munnukka