Ei-ideologinen uudistus

YLÄNURKKABussi kiertää maakuntia ja äänessä on Jyrki Katainen. Takauma on viime vuodelta.

Ääneti johtajaansa kuuntelevat ja hyväksyvästi nyökyttelevät puolustusministeri Jyri Häkämies, ulkoministeri Alexander Stubb ja peruspalveluministeri Paula Risikko.

Valaistunut johtaja kertoo, että kuntaraja erottaa kaksi pientä koulua, jotka molemmat ovat ongelmissa.

Kun raja poistetaan, ongelmakin poistuu.

Edes ministereille ei jää epäselväksi, että tätä maata pitää ohjata järjellä, ei ideologialla.

Ehkäpä juuri siksi he ovat edelleen valtioneuvoston jäseniä.

Nyt tiedämme, että kokoomuksen televisiomainos ei ollut tyhjä vaalilupaus.

Viime lauantaina kokoomuksen puoluevaltuustossa konfirmoitiin näkemystä, että maan suurimmalla puolueella ei edelleenkään ole kuntauudistuksessa toimintaa ohjaavaa ideologiaa.

Pääministeri Jyrki Kataisen mielestä kysymys on lähinnä teknisestä hyvinvointivaltion palvelut turvaavasta välttämättömyydestä, jonka toteuttaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Näkemyksineen Katainen ei ole mitenkään omaperäinen suomalaisten pääministerien ketjussa.

Yhden totuuden politiikkaa on kuultu samalla tavalla keskustalaisten ja demarien suusta.

Kokoomukselta on vähitellen lupa odottaa kuntarakenteesta vastausta, että mikä olisi hyvä silloin, kun se ei ole välttämättömyys.

Mitä sisältöjä on kokoomuksen käsitteessä vahva peruskunta?

Sosiaalidemokraattien ajattelussa on ainakin aikaisemmin painotettu poliittista vastuuta, kun puolueessa on mainostettu suurempaa kuntakokoa.

Demarien kritiikki on kohdistunut keskustan hellimiin kuntayhtymiin, joiden poliittinen hallinto ei ole suoraan vastuussa äänestäjille.

Kokoomus on vajaassa vuodessa istahtanut luontevasti valtionhoitajan rooliin.

Tämä näkyy kuntakeskustelussa. Ainakaan toistaiseksi kokonaisuuden tarkastelu on tapahtunut valtion näkökulmasta.

Kun Ylämaa liittyi Lappeenrantaan, Helsingistä katsottuna ylämaalaisten liikunta- ja kulttuuripalvelut lisääntyivät ja monipuolistuivat.

Jos ne eivät satu olemaan ääressä ja saatavilla, se puoli kuuluu kunnalliseen itsehallintoon, johon valtio ei halua eikä voi puuttua.

Talousasiat tuntevana tahona maan johtava puolue saa kohta avautua myös mielellään kuntien verotuksen tasauksista.

Etelä-Karjalassa ainoa tasauksesta kärsivä kunta on Imatra. Kun suuri remontti toteutuu, koko Etelä-Karjala odottaa saavansa muuta maata köyhempänä verotulojen tasausta. Maksajia olisivat entiseen tapaan Etelä-ja Länsi-Suomen vauraat alueet.

Ajatus tuskin innostaa noilla kokoomuksen kannatuksen rintamailla.

Hannu Ojala