YLÄNURKKAKaverini on ottanut itselleen tehtävän. Hän aikoo muuttaa palvelukulttuurin suomalaisissa kahviloissa ja ravintoloissa.

Hän raivostuu nähdessään lapun, jossa asiakasta kehotetaan palauttamaan tarjottimet ja astiat kärryyn.

Ei se ole asiakkaan tehtävä. Sen takia kahvilaan mennään, että saadaan palvelua, hän sanoo.

Kaverini mielestä on arveluttavaa korjata omia jälkiään ravintolassa. Hän muistuttaa, että yritys palkkaisi enemmän ihmisiä, jos asiakkaat lopettaisivat työntekijöiden töiden tekemisen.

Kaverini ei astiakärrylle kävele. Hänen seurassaan harvempi pöytäseurueesta uskaltaa kävellä, vaikka salaa huolehtisikin, että pahoittaako työntekijöiden mielen epäkohteliaalta vaikuttavalla teollaan.

Kaverini periaatteet herättävät niin paljon kunnioitusta.

Lentoyhtiö Finnair kertoi tällä viikolla, että turistiluokan matkustajat saavat jatkossa hoitaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähtöselvityksen itsepalveluna.

Uutinen ei herättänyt erityisiä tuntemuksia. Tarina on tuttu.

Lääkäriasemalla ilmoittaudutaan nykyään automaatilla. Työvoimatoimistossa pitää hoitaa työnhakijaksi ilmoittautuminen itse, ennen kuin pääsee virkailijan juttusille.

Missä automaatti on mahdollinen, sinne se myös tulee.

Jotain inhottavaa hyvissäkin automaateissa on.

VR:n junamaatti on helppo ja nopea, mutta valitsen silti asiakaspalvelutiskin, jos se on auki. En tiedä miksi. Se vain tuntuu kivalta.

Sekin tuntuu kivalta, jos kahvilassa tarjoilija kantaa tarjottimen pöytään.

Välillä niin toki tapahtuu, jos kassien ja talvivaatteiden kanssa kamppaileva asiakas näyttää tarpeeksi avuttomalta. Apu tekee asiakkaan iloiseksi.

Sekin olisi kiva, jos astiat voisi syötyään jättää hyvällä omallatunnolla pöytään.

Pieniltä tuntuvat asiat voivat merkitä työpaikkoja ja kivalta tuntuminen taitaa olla asiakaspalvelun idea. Ainakin tyytyväinen asiakas todennäköisesti valitsee saman paikan uudelleen.

Vaikka maailma ei kaverini tarjotinkapinalla muuttuisi, ainakin joku yrittää uida vastavirtaan. Se lohduttaa minua. Suurin osa ei jaksa vastustaa itsepalvelua. Meille on ilmeisesti saatu perille ajatus, että se tarkoittaa rahan säästämistä.

Kai siitä palvelusta voisi vähän enemmän maksaakin, kaverini tuumaa. Hän ei luovuta, ennen kuin palvelua saa kaikkialla.

Niin haluan uskoa.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan uutistoimittaja.

Elina Kemppainen