G-bisnekselle piste

YlänurkkaKuka tahansa tuleekaan valituksi seuraavaksi presidentiksi, hänellä on ainakin yksi oikea mielipide. Helsingin Sanomien ja Nelosen vaalitentissä tiistaina yksikään ehdokas ei kannattanut sitä, että Helsinkiin kaavailtua Guggenheim-museota rahoitettaisiin julkisin varoin. Se oli suoraselkäistä kannanottoa niin lähellä yhtä G-villityksen ydintä, Hesarin kulttuuritoimitusta.

Omat mieltymykseni kuvataiteeseen suuntautuvat pikemminkin pre- kuin postmodernismiin. Olen käynyt Ateneumissa useasti, Kiasmassa vain kerran. Luotankin asiantuntijoiden käsityksiin, että Guggenheim on modernin ja nykytaiteen saralla maailmanluokan tekijä, ja sen nimeä kantava museo voisi olla Helsingissä iso juttu ja vetonaula.

Taiteellinen vaikutelma on kunnossa, tekninen ja taloudellinen suoritus nostaa karvat pystyyn.

Helsingin Guggenheim-hanke vaikuttaa franchising-bisneksen inhorealistiselta versiolta, jossa kaikki riskit kaadetaan tuotemerkin vuokraajan syliin.

Jo tehty selvitys lienee maksanut pari miljoonaa euroa. Saman verran menisi helposti arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen. Tässä vaiheessa, kun ensimmäistä viivaakaan ei ole vedetty, rakentamiskustannukseksi arvioidaan 140 miljoonaa euroa — kaikki tietävät, millainen on julkisen rakentamisen arvioidun ja lopulta toteutuvan hinnan suhde.

Maksaminen ei lopu siihen, että rakennus on pystyssä. G-kyltistä sen seinässä maksetaan lisenssirahana kaksi miljoonaa vuodessa.

Tähän asiaan voi ottaa täysin rinnoin kantaa täällä kehäkolmosen ulkopuolellakin Jos Guggenheim tulee Helsinkiin, saamme kaikki osallistua sen rahoittamiseen. Selvitystä on valtio tukenut jo.

G-miesten ja -naisten visioissa Katajanokalle tungeksisi vuosittain puolimiljoonainen joukko kokemaan siirtymisen ”Gutenbergin galaksista visuaaliselle vuosisadalle” (hankkeen nokkamiehen Janne Gallen-Kallela-Sirénin määritelmä). Jotakin sellaista on tapahtunut Bilbaossa, mutta valitettavasti menestyksen kopioitumisesta ei ole etukäteen mitään takeita.

Yhtä vähän on etukäteen varmuutta siitä, millainen portti maailman taideverkostoihin G-museo olisi suomalaisille taiteilijoille.

Portti voi pikemminkin kaventua. Vuosittaiset lisenssimaksut on tarkoitus maksattaa suomalaisilla mesenaateilla. Suomessa on yhä enemmän rikkaita, mutta sittenkin rajallisesti, ja taidetta ymmärtäviä rikkaita vielä rajallisemmin. Guggenheimin tilille sujahtava tukisumma on ennen pitkää pois suomalaisen taiteilun tukemisesta.

G-hanketta selvitettiin yli vuosi. Selvitys valmistui, ja päätös pitäisi tehdä nyt viikoissa. Guggenheim-säätiön mukaan kiireisen aikataulun on määrännyt Helsingin kaupungin johto, Helsingin kaupungin johdon mielestä Guggenheim-säätiö.

Viimeistään tällainen vastuunjako herättää ajatuksen, että tavoitteena voi olla ainutlaatuinen taidearkkitehtuurin helmi, mutta lopputulokseksi saataisiinkin hyväuskoisuuden mausoleumi.

Markku Espo