Yökyöpelien otukset ovat lasten mieleen

7.4.2011 0:00
Kuva: Charlotte Estman-Wennström
Katja Kortström on mainio akrobaatti. Martti Suosalo esittää yhtä omituista otusta, Agenttinero Narua.

Yökyöpelit. Lastennäytelmä
Käsikirjoitus ja ohjaus Laura Ruohonen. Musiikki Anna-Mari Kähärä. Visuaalinen suunnittelu Erika Kallasmaa. Koreografia Sonya Lindfors
Valosuunnittelu Mika Haaranen. Äänisuunnittelu Mauri Siirala. Maskit Tuula Kuittinen. Animaatiot Maippi Ketola
Helsingin kaupunginteatterin ensi-ilta 2.4.
Ooooo makarooni! laulavat kaikki lapset ja taputtavat tahdissa. Ensimmäinen puoliaika kestää tunnin ja vartin, mutta ipanoiden mielenkiinto ei herpaannu.

Eikä ihme, sillä Laura Ruohosen Yökyöpeleissä näyttämölle ilmestyy toinen toistaan omituisimpia otuksia: maineikkaiden näyttelijöiden esittämät Agenttinero Naru (Martti Suosalo), Mahtimummeli Päätäi Väätäinen (Seela Sella) ja väsymätön Vauvakaani (Vuokko Hovatta) saavat seurakseen Varomattoman Viikunan ja äklöttävän Imuliman, ja orkesterissa nokkaansa ja muitakin instrumentteja soittavat Ruokki, Räyskä ja Riskilä hyvin lintumaisesti keikkuen.

Kuka oikein syö kaikki tavarat Yökyöpelien talossa? Aikuinen katsoja saattaa odottaa, että mysteeri selviäisi nopeammin, mutta lapset nauttivat jokaisen viipottajan toilauksista täysillä. Kaikkein hurmaavimpana heistä seurataan Nakertajan taiturillista kiipeilyä maan ja taivaan välillä.

Akrobaatti Katja Kortström saa jokaisesta huimasta tempustaan erilliset aplodit, ja on helppo uskoa, että tämä notkea jyrsijä lopussa todella lentää kotiinsa toiselle puolelle taivaankaikkeutta.

Mutta sitä ennen tapahtuu kaikenlaista metkaa jekkua Markku Ahosen pyroteknisten pamahduksien ja kipinöiden kera. Mahtimummeli ei nimittäin tietenkään malta olla painamatta sitä nappia, mitä ei saa painaa. Jännitystä on riittävästi, mutta ei liikaa pienimmillekään katsojille.

Yökyöpelit perustuu Laura Ruohosen lasten runo- ja lorukirjoihin Allakka Pullakka ja Yökyöpelit.

Teksti toimii näyttämöllä hienosti, ja sanaleikit saavat ansaitsemansa tilan. Anna-Mari Kähärän lauluiksi säveltäminä riimit jäävät vastustamattomasti mieleen. Voin hyvin kuvitella, kuinka äidin tai isän lempeä ”nuku, nuku nurmilintu” saa nukutettavalta Vauvakaanin tomeran vastauksen: ”Ei väsytä! En nuku! Hei roskikseen yöpuku!”

Soili Hämäläinen