Nyrkkeilyä kipeitä muistoja vastaan

Heikki Pirhonen on itse aktiivinen urheiluharrastaja, joten miehen habitus on nyrkkeilijän rooliin sopivan uskottava. Kuvaaja: PÄIVÄ HEISKANEN

Juha Turkka ja Marko Leino: Tyrmäys - erään nyrkkeilijän muotokuva.
Ohjaus: Jari Juutinen
Pääroolissa: Heikki Pirhonen.
Lappeenrannan kaupunginteatterin esitys ravintola Old Cockissa ke 14.10.Nyrkkeilykehä antaa kehykset Juha Turkan ja Marko Leinon näytelmälle Tyrmäys. Silti se ei ole näytelmä nyrkkeilystä.

Näytelmän nyrkkeilykehään mahtuu pienen pojan koko surullinen elämä: pelot, pettymykset, turvattomuus ja menetykset. Tässä ottelussa eivät murru vain nenä ja silmäkulma, vaan siinä mäjäytellään pirstaleiksi itsetunto, luottamus ja kyky rakastaa.

Monologi alkaa nyrkkeilijän valmistautuessa viimeiseen amatööriotteluunsa ennen ammattilaisuran alkamista. Nyrkkeilijän ajatukset ovat kuitenkin aivan muualla kuin tulevassa ottelussa.

Miehen mieleen nousevat lapsuudenmuistot äidin ja isän ainaisista tappeluista. Ne etenivät joka kerta samalla kaavalla paitsi kerran, kun poika ennätti itse lyömään äitiä ennen isää. Ja se kesä, jonka poika vietti yksin mummolassa. Rakas isoisä oli juuri kuollut ja mummo syytti kaikesta pojan isää. Eikä antanut pojan unohtaa sitä.

Välillä ajatukset singahtavat lähemmäs tätä päivää. Nyrkkeiljä tekee hanttihommia lähiökapakan portsarina ja toivoo löytävänsä jonkin tekosyyn, minkä varjolla saisi körmyttää asiakkaita.

Kapakan ovelle ilmestyy pieni poika isosiskonsa käsipuolessa. Onkohan äiti täällä, jospa se tulisi jo kotiin. Ei se tule. Pieni poika ei pysty ymmärtämään, miksi äiti viettää mieluummin aikaansa vieraitten miesten kanssa haisevassa ja meluisassa luolassa, kun se voisi olla lastensa kanssa turvallisesti kotona. Valomerkin jälkeen äiti hakee ruokakassit narikasta ja hoipertelee kotiin.

Pienen alkukankeuden jälkeen Heikki Pirhonen onnistui luomaan monologiin intensiivisen latauksen. Mitä enemmän Pirhonen näytelmän edetessä lämpeni, sitä todellisemmaksi hänen roolihahmonsa muuttui ja sitä helpompi yleisön oli tuntea nyrkkeilijää kohtaan ymmärrystä ja empatiaa.

Näytelmän ainoana lavastuksena on nyrkkeilysäkki, joka saa luvan tehdä myös pari sivuroolia. Säkki onnistuu siinä moitteetta. Esitys nähdään teatterinäyttämön sijaan kapakan nurkassa, mikä osoittautuu onnistuneen intiimiksi ratkaisuksi.

Vaikka näytelmän päähenkilö joutuu kanveesiin, Tyrmäys ei teatterielämyksenä jysäytä katsojaansa tainnoksiin. Lämmin ja syvällinen esitys onnistuu kuitenkin koskettamaan ja naurattamaan.

RIINA NOKSO-KOIVISTO