Aasin selitysoppi maailmasta on erittäin pätevä

16.6.2009 4:00
Hiekkalinnan Aasi ei ole mikään pensaassa kököttävä ja itsesäälissä rypevä I-haa vaan reipas eläin, joka tietää yhtä ja toista. Kuvaaja: ES-ARKISTO

Studioteatteri: Aasin seikkailut. Käsikirjoitus Maria Fomin. Rooleissa vuorottelevat Ilmari Pursiainen/Emma Pesu (aasi) ja Miina Melanen/Jutta Saarela (mollamaija).
Hiekkalinnan kesäteatteri 15.6. esitys.
Tiesittekö, että lentokone on huone, jolla on siivet ja että se pysyy taivaalla narun ansiosta. Tai että Pisan torni, joka oikeasti on pizzan torni, koska tornin ympärillä on niin paljon pizzerioita, on vino, koska se korkeutensa takia huojuu tuulessa.

En minäkään tiennyt, ennen kuin hiekkalinnan kesäteatterin viisas Aasi minulle kertoi.

Aasi on pahasti tekemistä ja kaveria vailla, koska perheen lapset ovat lähteneet kouluun ja aikuiset töihin. Yksin on paha leikkiä hippaa tai kuurupiiloa, sen tietävät kaikki maailman yksinäiset lapset ja lelut.

Onneksi kaveri löytyy läheltä: rikkinäinen mollamaija retkottaa vaivaisena niin kauan kunnes Aasi korjaa tästä itselleen kaverin. Eikä tekemisellä ja riemulla ole sen jälkeen rajoja.

Maria Fominin käsikirjoitus on nokkela pieni tarina, jossa sekoittuvat mukavalla tavalla pidäkkeetön mielikuvitus ja tavallinen arki.

Voisin hyvin kuvitella näkeväni Aasin seikkaluja esimerkiksi Pikku Kakkosessa viiden minuutin pätkinä, sen verran hyvä pohja tarinalla on hahmoineen ja maailmoineen.

On hyvällä tavalla yksinkertainen aasi, joka kuvittelee itsestään välillä vähän liikoja, ja on mollamaija, joka ei vielä tiedä yhtä paljon kuin aasi, mutta on silti useasti aasia viisaampi. Aasia on helppo uskoa, vaikkei hänen maailmanselitysoppinsa aina Tiede-lehteen pääsisikään, sillä Aasin puheissa on toisinaan yllättävän paljon järkeä.

Ja sadutkin Aasi osaa kirjoittaa niin, ettei mikään eläinlaji joudu vuosisatojen ajaksi vainon kohteeksi.

Hiekkalinnan kesäteatterin hyvin yksinkertaistetussa lavastuksessa on sopivasti mielikuvitusta kutkuttavaa rekvisiittaa. Mittasuhteetkin ovat oivaltavia: kirja on paljon isompi kuin yksi Bulgariasta Suomeen tuotu aasi tai ruutumekkoinen mollamaija.

Näyttelijät liioittelevat sopivasti ja ovat fyysisesti taitavia. Katsomossa olevat lapsetkin pääsevät mukaan viemään tarinaa eteenpäin.

Ainakaan kesäteatterin tarinasta ei tämän vuoden hiekkalinnan menestys ole kiinni. Se toimii.

LIISA KUKKOLA