Kun on nälkä ja teatteri lähellä

Naisen elämä on aina ollut kummallista, ja Maria Jotuni on osannut vangita tuon kummallisuuden teksteihinsä terävästi.

Marjatta Linnan kaksi monologia Hilda Husso ja Kun on tunteet on kirjoitettu noin sata vuotta sitten. Toisaalta maailma on kovasti muuttunut sadassa vuodessa, toisaalta pysynyt perusteiltaan samana: tunteet ja ihmissuhteet vievät ihmisen kummallisille matkoille.

Hilda Hussoa sanottaisiin tänä päivänä pissikseksi. Hän on elänyt jokseenkin huikentelevaisesti, ja jatkanut koettelemuksista huolimatta samalla tiellä.

Tai ei aviottoman lapsen saaminen ole ollut Hildalle kovin suuri koettelemus, poikahan on kasvanut maalla, eikä niin kovin vanhempia Hildan mielestä ole tarvinnutkaan.

Nyt Hilda on puhelimessa soittamassa au-lapsensa isälle. Ei se Hilda niin kauhea äiti olekaan kuin antaa puheissaan ymmärtää. Hän haluaa varmistaa pojan tulevaisuuden pyytämällä tämän isältä työpaikkaa pojalle sitten joskus. Se maksaa Hildan elämänaikaiset säästöt.

Kun on tunteet -novellissa piikanainen ihmettelee, miten tässä elämässä nyt oikeastaan näin kävi. Elämän suuri rakkaus vaihtui kuin vaivihkaa kymmeneen markkaan ja jurrikkaan mieheen. Elämä pitikin elää vieraan ihmisen vierellä.

Mutta mikäs siinä: elämä eletään sellaisena kuin se eteen tupsahtaa, oli niitä tunteita sitten tahi ei.

Marjatta Linna tulkitsee eleettömän selkeästi kaksi tarinaa, jotka kantavat koko matkan alusta loppuun. Linna osaa herättää lyhyessä ajassa kiinnostuksen esittämiinsä henkilöihin: mistä he tulevat ja minne menevät esityksen jälkeen.

Esitykset heittävät kahden naisen kohtalot mietittäviksi: olisivatko he voineet tehdä toisin.

Kanakasviskeitto oli kotoisin pussista eikä kutitellut makuhermoja edes nostalgisesti: opiskeluaikojen kokkikyvyissä ei ollut kehumisen varaa eikä senaikaista ruokavaliota ole ikävä.

Ruisleipä oli hyvää ja erittäin tuoretta, Siihen kun sipaisi reilusti rasvaa ja laittoi juustoa päälle, niin johan maittoi. Patonki oli myös rapean tuoretta ja hyvää tuorejuuston kanssa.

LIISA KUKKOLA