Yksi nainen, sadat kasvot
1.9.2010 0:00
Näyte-esine II: Johanna Lemettisen maalauksia Galleria Pihatossa 17.8. — 5.9.2010Näyttelyn taustoitusta varten katsoin taiteilija Johanna Lemettisen nettisivuilta tietoja hänen työskentelystään. Taiteilija käyttää pääosin omia kasvoja mallina ja tutkii siten tunteita ja identiteettiä.
Ihan hyvä lähtökohta, mutta koko ajan samat kasvot? Mahtaa olla yksitoikkoisuuden vaara lähellä?
Vaan kuinkas sitten kävikään! Kun avaa galleria Pihaton oven, vastaan lehahtaa voimakkaiden naisten kasvokavalkadi, joka tyrmää voimallaan ja erilaisuudellaan. Heti kiinnittyy huomio taiteilijan upeaan tekniseen tasoon: iho on niin luonnollista kuin olla voi, jokainen ilme välittyy aitona, tunnetilat vahvoina.
Kuvat lähestyvät fotorealismia, mutta kylmä mallin toisto on tipotiessään. Näissä kuvissa ihminen hengittää ja elää joka solullaan. Ja totta totisesti yksien kasvojen kautta ilmeiden kirjo on huikea. Yksitoikkoisuudesta ei ole häivääkään.
Taiteilija eläytyy kasvojensa ja ilmeidensä kautta erilaisin tunteisiin tai rooleihin. Tuskaisista ilmeistä siirrytään korskeaan eliittirouvaan, joka keimailee ylpeänä turkiksissaan. Hervottomin maalaus on kuva naiskenraalista täydessä sotisovassa, mutta kenraalitar on nainen hiuskarvojaan myöten — hänellä on papiljotit päässä! Vastaavaa ei liene koskaan nähty.
Johanna Lemettinen on nyanssit hienosti havaitseva maalari, joka pystyy vangitsemaan tunnetilan tai ihmisen fasadin. Hänestä tullaan varmasti kuulemaan vielä, ja isoilla estradeilla.
Seppo Paajanen
