Sodan arpia valokuvissa

Suomen kuvalehden kansikuva vuodelta 1918. Tekniikan ylioppilasta kuvattiin yhdeksi "Helsingin suojeluskunnan parhaaksi suojelijattareksi". Kuvaaja: Verna Erikson

Teloitettavat punavangit kohotettujen aseiden edessä. Ivar Ekströmin valokuva Teloitus Varkaudessa on lähestulkoon identtinen Goyan tai Manet’n teloitusmaalausten kanssa.

Dokumenttivalokuva pakenee kuitenkin maalaustekniikan, taidehistoriallisen arvon ja ajan mukanaan tuomaa etääntymistä. Kyseessä on suomalainen lähihistoria ja valokuva on tehokkaan hätkähdyttävä. Niinkuin on koko Suomen valokuvataiteen museon vuoden 1818 sodan kuvia esittelevä näyttelykin.

Punamustavalkea 1918 -näyttelyyn on koottu kuva-aineistoa Suomen sisällissodasta rintamalinjan molemmin puolin. Nähtävillä on dokumenttiotoksia raunioista ja voittoparaateista, sotilaiden muotokuvia - ja niiden rinnalla kolmen nykytaiteilijan teokset 90 vuoden takaisista tapahtumista.

Punamustavalkea 1918 on tärkeä, mielenkiintoinen ja ajankohtainen näyttely. Aikalaisvalokuvat mahdollistavat ymmärtämään sodan taustoja ja sen mentaalihistoriallista merkitystä.

Näyttely antaa näkökulmia viime aikoina käytyihin kiivaisiin keskusteluihin. Kuten millä nimellä kansakunnan kahtia jakanutta sotaa tulisi kutsua, tai millainen kuva on sopiva Mannerheimille.

Mannerheim-debattiin avautuu ajallinen jatkumo, sillä esille on koottu kuvasarja, joka näyttää 1920-luvulla syntyneen Mannerheimin kuvallisen kulttiasun synnyn. Lähestulkoon suoraan edestä kuvattu ylipäällikkö, jalat hieman haarallaan, kaulukset pystyssä - kaiken sen alku oli kenttätilanteessa otetussa kuvassa, josta sittemmin kasvoi, edelleen ilmeisen vahvasti vallalla oleva, virallinen Mannerheimin julkinen kuva.

Näyttelyn hätkähdyttävyys on myös sen yleismaailmallisuudessa ja ajankohtaisuudessa, joka on tuotu taitavassa ripustuksessa esille älykkäästi.

Näyttelyn alussa on kuva takin allaan panoksia salakuljettavasta teekkarityttö Verna Eriksonista vuonna 1918. Näyttely päättyy Hannele Rantalan Ajattelen-installaatioon, jonka yhtenä osana on kuva irakilaisesta itsemurhapommittajasta vuodelta 2005 ja tämän kehoon kiinnitetystä pommivyöstä. Näiden kuvien välillä silmien eteen on vyörynyt lukuisia mustavalkoisia valokuvia verisestä sisällissodasta.

EEVA-MARI HAIKALA

Punamustavalkea 1918. Suomen valokuvataiteen museo 5.9.2008-6.1.2009.