Rusalka ja muita rakkauden runtelemia

6.1.2010 4:01

Lappeenrannan laulukilpailun finalistit laulavat kukin kaksi ooppera-aariaa. Etelä-Saimaa kertoo, mistä oopperat ja aariat kertovat. JUKKA LIND

Miina-Liisa Värelä

Giuseppe Verdi: Trubaduuri, Leonoran aaria D´amor sull ali rosee Giacomo Puccini: Tosca, Toscan aaria Vissi d´arte

Trubaduuri on sekava ja synkkä mustalais- ja kostodraama. Ooppera tapahtuu 1400-luvun sisällissodan runtelemassa Espanjassa, jossa trubaduuri Manrico ja kreivi di Luna rakastavat samaa naista, Leonoraa.

Manrico joutuu äitiään vapauttaessaan du Lunan vangiksi Aliaferan linnan vankitorniin, jonne Leonoran ajatukset liitävät sydäntä särkevä aarian D’amor sull’ali rosee, Rakkauden ruususiivillä, myötä.

Toscan tausta pohjaa Napoleonin toiseen Italian-sotaretkeen, Napoleonin vastaisen allianssin ja Italian jaon aikaiseen juonitteluun. Taiteilija Cavaradossi ja laulajatar Tosca ovat rakastavaisia, mutta poliisipäällikkö Scarpia on myös iskenyt silmänsä Toscaan.

Bonapartistina Cavaradossi joutuu vankilaan ja epätoivossaan Tosca rukoilee aariassa Vissi d’arte, vissi d’amore, Elin taiteelle, elin rakkaudelle, Scarpiaa vapauttamaan tämän.

Reetta Haavisto

Giacomo Puccini: La Rondine, Magdan aaria Chi il bel sogno di Doretta Antonin Dvor?ák: Rusalka, Rusalkan aaria Me?síc?ku na nebi hlubokém

La Rondine on Puccinin tuotannoksi kovin kevyt ooppera. Aaria on oopperan alusta, jossa Magda di Civry (La Rondine, pääsky) elää leveästi Pariisissa rakastajansa pankkiiri Rambaldon kanssa.

Vieraana on runoilija Prunier, joka todistaa romanttisen rakkauden kaipuuta laululla Dorettasta. Toinen säkeistö jää puuttumaan, joten Magda täydentää laulun laulamalla Chi il bel sogno di Doretta, Kuka tuntee Dorettan ihan unen.

Slaavilaisessa mytologiassa Rusalkat olivat vesinymfejä, viettelijättäriä tai merenneitomaisia demoneita. Oopperassa Rusalka taipuu noidan ehtoihin saadakseen ihmisen muodon ja rakastamansa miehen.

Aaria on oopperan 1. näytöksestä, kun Rusalka haaveilee ja pyytää kuuta kertomaan prinssille rakkaudestaan Mesícku na nebi hlubokém.

Annami HylkiläVincenzo Bellini: Puritaanit, Elviran aaria Son vergin

vezzosa Giuseppe Verdi: Rigoletto, Gildan aaria Caro nome

Bellinin ooppera Puritaanit kertoo Cromwellin johtamien keropäiden (puritaanit) ja Stuartien monarkialle uskollisten kavaljeerien taistelusta 1640-luvulla.

Aaria Son vergin vezzosa kuuluu 1. näytökseen, jossa Elviran isä suopeudessaan luovuttaa tyttärensä vaimoksi rojalisti Arturolle. Onnensa kukkuloilla Elvira laulaa viehkeydestään morsiuspuvussa ollen kuin keväinen lilja, hiustensa ruusuntuoksusta ja Arturon antaman korun somistamasta rinnastaan.

Kaikki näyttää niin hyvältä, mutta tämän aarian jälkeen alkaa maailma pimetä, koska Arturon uskollisuus Stuarteille on syvempää kuin rakkaus Elviraan.

Gilda on hovinarri Rigoletton tytär, joka ei saa poistua talosta yksin, vaan isä suojelee aarrettaan kaikin tavoin. Gilda on kuitenkin kirkossa tavannut nuoren miehen, Mantovan herttuan, johon rakastuu.

1. näytöksen toisessa kohtauksessa herttua hakeutuu Gualtier Maldè -nimisenä Gildan kotiin rahapussin ja Gildan seuranaisen, Giovannan, avulla ja tunnustaa rakkautensa Gildalle. Kun mies häipyy yhtä salaperäisesti kuin on tullutkin, Gilda ilmaisee rakkautensa Caro nome che il mio cor festi primo palpitar? (Rakas nimi, joka ensimmäisen kerran sai sydämeni heräämään?).

Olga Nikolskaja-Heikkilä

Jules Massenet: Manon, Manonin aaria Je marche sur tous les chemis Giacomo Puccini: La Bohème. Mimin aaria Si, mi chiamano Mimi

Massenetin Manon on koominen ooppera, joka kuvaa kevyttä elämää Ludwig XV ajan Ranskassa. Päähenkilö Manon kuuluu oopperoiden naissarjaan Carmen, Mimi, Musetta, Magda; elämäniloja hakevat naiset.

Aariassa Manon hehkuttaa onnellisuuttaan, koska voi mennä minne vain ja on niin kaunis kiahroine tukkineen; kaikki hänen ympärillään suorastaan kukoistaa. Hän laulaa kauneudestaan, että on suorastaan kuningatar.

La Boheme kertoo boheemiyhteisöstä Pariisissa. Aaria kuuluu aivan oopperan alkuun, jossa yhden yhteisön jäsenistä onnistui saada rahaa kasaan, ja sitä piti tietysti juhlia. Rodolfo jää vielä kuitenkin kirjoittamaan. Ovelle koputetaan ja Mimi astuu sisään pyytäen Rodolfolta tulta kynttiläänsä.

Poistuessaan Mimi lyyhistyy yskänkohtaukseen ja kummankin kynttilä sammuu. Mimi kadottaa avaimensa ja Mimi sekä Rodolfo etsivät sitä. Käsien koskettaessa toisiaan Rodolfo toteaa aariassaan Mimillä olevan kylmät kädet, johon Mimi vastaa aariallaan Si, mi chiamano Mimi, Minua kutsutaan Mimiksi. Rakkaus leimahtaa.

Mika Nisula

Ciacomo Puccini: La Boheme, Rodolfon aaria Che gelida manina

Giuseppe Verdi: Don Carlos: Don Carlosin aaria Io Io perduta

MimI (ks. edellä) kadottaa avaimensa ja hän sekä Rodolfo etsivät sitä. Käsien koskettaessa toisiaan Rodolfo toteaa aariassaan Che gelida manina, kätesi ovat kylmät.

Don Carlos on Verdin toinen ranskalainen suuri ooppera. Wagnerin vaikutus kuuluu Verdillä ensi kertaa.

Kyseessä on synkkä ooppera, jossa spektaakkelimaisuus ja roolihenkilöiden painavuus yhdistyvät mestarillisesti. Aaria on aivan oopperan alusta, jossa Don Carlos kulkee polkua, jota rakastettu Elisabeth on kulkenut. Rakas, jota ei kuitenkaan ollut tarkoitettu hänelle.

Hanna Rantala

W.A. Mozart: Taikahuilu, Paminan aaria Ach, ich fühl´s Giuseppe Verdi: La Traviata, Violettan aaria E´strano

Taikahuilu on ensimmäinen suuri saksankielinen ooppera. Moniselitteisesti ooppera sisältää useita tasoja. Taminon ja Paminan roolit ovat saksalaisen Singspielin hahmoja.

Aaria liittyy Taminon testiin ja Pamina luulee, että ei enää tapaisi rakastettuaan. Ach, ich fühl´s, Ah, tunnen, että onneni on kadonnut ikuisesti?

La Traviata pohjautuu Alexandre Dumas nuoremman romaaniin Kamelianainen.

Oopperan päähenkilönä on Violetta, tuberkuloosia sairastava kurtisaani. Kun Violettan kodissa juhlitaan ja vieraat siirtyvät viereiseen salonkiin, Violetta jää kahden Alfredon kanssa, joka kertoo rakastavansa Violettaa.

Kaikkien poistuttua hän muistelee Alfredoa. É strano! omituista? Ah, fors’è lui che l’anima, Ehkä hän on se mies.

Marjukka Tepponen

Vincenzo Bellini: I Capuleti a I Montecchi, Giuliettan resitatiivi ja aaria Ecco mi in lieta vesta, Oh! Quante volte Giacomo Meuerbeer: Dinorah, Dinorahin aaria Ombre légère qui suis mes pas

Bellinin oopperaa I Capuleti a I Montecchi on pidetty Romeon ja Julian kopiona, mutta se perustuu kuitenkin mieluummin italialaisiin renessanssiajan lähteisiin. Tarina on pitkälti sama kuin Romeossa ja Juliassakin ei toivottujen rakkaussuhteiden sotkuineen.

Aariassa Giulietta, Capuletin tytär, kaipaa Romeota ja kuinka ollakaan aarian päätteeksi Romeo, Montecchin poika (mezzosopraano rooli), saapuu salaoven kautta houkuttelemaan Giuliettaa karkaamaan kanssaan.

Dinorah on sulhonsa hylkäämä. Isän köyhyyden ja rakkaansa menettämisen takia Dinorah menettää järkensä.

Toisen näytöksen kohtaus alkaa melankolisella romanssilla, jota seuraa aaria Ombre légère qui suis mes pas, Keveä varjo, joka seuraat askeleitani, jossa Dinorah keskustelee varjonsa kanssa.

Waltteri TorikkaW. A. Mozart: Figaron häät, kreivin aaria Hai gia vinta la causa Jules Massenet: Thaïs, Athanaëlin aaria Voilà donc la terrible cité

Figaron häiden kolmannessa näytöksessä kreivi Almaviva aariassaan Hai giá vinta la causa (mukaellen: Homma hanskassa! Mitä vielä! Mihin loukkuun olenkaan joutunut!) purkaa kaiken juonittelun keskellä mietteitään asioiden järjestämisestä. ”Kaikki menee suunnitelmien mukaan! Rauta on taottava kuumana!”

Thaïsin tarina tapahtuu muinaisessa Egyptissä. Munkki Athanaël näkee velvollisuudekseen mennä Aleksandriaan pelastamaan syntisen kurtisaanin Thaïsin sielu. Saapuessaan loistokkaaseen kotikaupunkiinsa munkki laulaa Voilà donc la terrible cité.

Niklas Vepsä

Giuseppe Verdi: La Traviata, Alfredon aaria Lunge da lei C.M von Weber: Taika-ampuja, Maxin aaria

La TraviataSSA Violetta ja Alfredo ovat tässä aariassa muuttaneet jo yhteen ja asuvat Pariisin ulkopuolella. Alfredo iloitsee elämästään Violettan kanssa aarialla De’ miei bollenti spiriti (Hän tyynnyttää nuorekkaan kiihkoni).

Taika-ampujassa Max haluaa päästä ruhtinaan metsänvartijaksi eritoten siksi, että viran kylkiäisenä saa vaimokseen kauniin Agathen. Virka täytetään ampumakilpailulla ja vain voittaja palkitaan.

Max on hyvä ampuja, mutta taikaluodista on apua. Durch die Wälder -aarian (Läpi metsien)Max laulaa alakuloisena miettiessään Agathan menettämistä, mitä jos luoti ei osukaan.

• Keskustelun ohjeet