Eglise Gutiérrez on loistava Lucia

Ooppera
Gaetano Donizettin Lucia di Lammermoor -oopperan ensi-ilta Oopperajuhlilla 10.7. Musiikin johto Paolo Olmi, ohjaus Marianne Mörck, lavastus Göran Arfs, kuoron valmennus Matti Hyökki, puvut Mathias Clason ja valot Thosten Dahn.
Päärooleissa Dario Solari (Enrico), Eglise Gutiérrez (Lucia), Diego Torre (Edgardo), Juha Riihimäki (Arturo), Mika Kares (Raimondo)Walter Scottin romaanin pohjautuva ooppera on mustanpuhuvaa kerrontaa rakkaudesta, katkeruudesta ja kostosta. Gaetano Donizettin sävelkieli kuvaa onnistuneesti bel canton keinoin milloin onnea, milloin uhkaa tai katkeruutta, vaikka musiikki ei orkestroinniltaan ja tekniseltä tasoltaan ylläkään samoihin sfääreihin, joihin Mozart oli oopperamusiikin jo puoli vuosisataa aiemmin nostanut.

Paolo Olmi piti oopperan, joka musiikillisesti elää pitkälti Lucian roolin varassa, hyvin näpeissään. Kuorokohtaukset olivat napakoita ja siirtymät tunnelmasta toiseen toimivia.

Eglise Gutiérrez, monivuotinen Savonlinnan Lucia, suoriutui taas tehtävästään erinomaisesti. Tekninen taito, fraasien pitkäjänteisyys ja musiikillinen ilmaisuvoima hurmaavat yhä uudestaan.

Aviomiehensä Arturon surmattuaan järkensä menettäneen Lucian lava- ja laulusuoritus oli voimakkaasti vaikuttava. Kohtausta katsoessa nousee joka kerta mieleen se, josko Donizetti jo tuolloin olisi tunnistanut oman henkisen epätasapainonsa ja pystynyt kuvaamaan sen niin autenttisesti musiikin keinoin. Kohtauksen laulu—huilu-duo (huilussa Jenny Villanen) oli onnistunut, vaikka kaipasinkin huiluosuuteen enemmän solistista oma-aloitteisuutta myötäilyn aiheuttaman synkroniongelman välttämiseksi.

Enricon, Lucian veljen roolissa, Dario Solari teki tasaisen varmaa työtä. Diego Torrella oli Edgardon roolissa paljon varmaotteista tenoriääntä, mutta musiikillinen ilmaisu kapeni pienoiseen puskemiseen.

Mika Kareksesta on maltillisesti nousemassa vakavasti otettava basso. Äänessä on puhtautta, syvyyttä ja vaivatonta teknistä osaamista. Ne antavat eväitä kauniin musiikillisen linjan rakenteluun. Raimondon, Lucian opettajan ja rippi-isän, rooli oli tasapainoisen hyvä toteutus.

Marianne Mörckin ohjaus toimii hyvin. Kuoron luonteva käyttö pitää lavan koko ajan toiminnallisena.

Jukka Lind