Kaikki kaikessa

25.5.2009 4:00

Tulee hetkiä, jolloin ihminen huomaa tehneensä kaiken: keitinperunoita, paistinperunoita, pariisinperunoita, pyttipannua, kiusauksia, keittoja, kermaperunoita, juustoperunoita, valkosipuliperunoita, uuniperunoita, ranskalaisia, röstiä, rieskaa, sosetta, salaattia, sipsejä, lohkoja, lunta, lettuja ja gnoccheja.

Tulee hetkiä, jolloin puikula ei piristä, Blue Congo kohauta tai uusi peruna uppoa. Vatsasta on tullut perunakellari.

Silloin kannattaa keittää kipollinen riisiä ja ahmia siinä sivussa uutuuskirja, joka palauttaa uskon tähän hämmästyttävän monipuoliseen mukulaan. Sen nimi on korskeasti Peruna - Eräs maailmanhistoria.

Keittiön vaatimaton puurtaja, arkinen kuin maitotölkki. Kuitenkin brittiläinen kirjailija ja valokuvaaja John Reader nostaa perunan lähes 400-sivuisessa teoksessaan merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

Reader valistaa, että tämä satoisa hiilihydraatti-, proteiini- ja vitamiinipommi on torjunut tehokkaasti nälänhätää ja johtanut monin paikoin dramaattiseen väestönkasvuun. Sodan jaloissa elävät kansalaiset ovat voineet jemmata perunansa multaan, eikä ruoka ole joutunut sotasaaliiksi. Peruna on muuttanut viljan merkitystä: se ei ole ollut enää viljelijöiden perusravintoa, vaan valtakunnallisen ja kansainvälisen kaupan ohjailija.

”On vaikea kuvitella, mihin Eurooppa olisi joutunut ilman perunaa”, Reader kirjoittaa.

Toisaalta peruna on myös auttanut ylläpitämään riistoa. Mukulaa viljeltiin ensimmäisenä Etelä-Amerikan Andeilla, jonne saapui sittemmin espanjalaisia valloittajia. Alkuperäisväestöllä teetettiin pakkotyötä kaivoksissa perunan voimalla. Espanjalaiset uudisasukkaat rikastuivat toimittamalla ruokaa kaivoksiin.

Kun peruna saapui Eurooppaan, täkäläiset eivät sitä purematta nielleet. Perunan uskottiin aiheuttavan spitaalia, ja sitä kritisoitiin ruoansulatuksen häiritsemisestä. Papisto kielsi viljelemästä perunaa, sillä sitä ei mainittu Raamatussa. Tulokas tulkittiin turmelevaksi.

Nykypäivän perunakriitikoita ovat karppaajat eli vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajat. Kirjassaan Reader puolustaa pontevasti perunan hiilihydraatteja sanomalla, että ne imeytyvät elimistöön hitaasti ja antavat siten energiaa tasaisesti.

Oi peruna, enemmän kuin ruoka, kaikki kaikessa, myös tulevaisuudessa. Nimittäin kun astronautit aikoinaan lähtevät Marsin valloitukseen, peruna on heidät pelastava.

Reader kirjoittaa, että miehistön on tuotettava kolme vuotta kestävällä matkalla omat kasviksensa. Tämä onnistuu Nasan kehittämän omavaraisen järjestelmän avulla. Ruokavalion perustaksi nousee peruna, joka paitsi täyttää perusteellisesti vatsat myös sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja vapauttaa happea - siis pitää yllä avaruusaluksen happivarastoja.

Kaiken muun hyvän lisäksi peruna on lohturuokaa parhaimmillaan.

Readerin sinänsä mainiossa kirjassa onkin yksi suuri vika: se ei sisällä lainkaan perunareseptejä. Mistä tuli mieleeni, että jos et ole aiemmin kokeillut aateloida perunamuusia tuoreella basilikalla, tee se nyt.

TIINA AHO

tiina.aho@lehtimedia.fi