Vapautta etsimässä

Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö. 262 sivua. Tammi 2011.Marja-Leena Tiainen kuvasi muutaman vuoden takaisessa nuortenromaanitrilogiassaan (Alex ja pelon aika 2006, Alex, Aisha ja Sam 2007, Alex, Aisha ja toivon aika 2008) nuorten turvapaikanhakijoiden elämää ja kokemuksia. Uutuusteoksessaan Tiainen on ottanut käsiteltäväkseen, jos mahdollista, vieläkin koskettavamman ja vaikeamman aiheen.

Kahden maailman tyttö kertoo kurdityttö Tarasta, joka on asunut perheensä kanssa jo useita vuosia Suomessa. 17-vuotias nuori nainen on solahtanut sujuvasti suomalaiseen elämänmenoon ja haluaa elää samanlaista elämää kuin kaverinsa: meikata, ostaa kivoja vaatteita, tavata kavereitaan kaupungilla ja seurustella kenen kanssa itse haluaa.

Niin kuin maahanmuuttajaperheissä usein, vanhemmat eivät ole samalla tavalla sopeutuneet uuteen kotimaahan ja osin reaktiona vierauden tunteeseen, haluavat pitää tiukasti kiinni vanhoista tavoista. Ikiaikaisten perinteiden mukaan erityisesti tyttöjen tekemisiä vahditaan tarkasti, ja liiallisesta vapaamielisyydestä, kuten pojan kanssa juttelemisesta, rangaistaan armotta ja kovin keinoin.

Lopulta Taran elämä käy niin tukalaksi, että ainoa mahdollisuus on paeta. Piilopaikaksi löytyy viranomaisten avustuksella turvakoti kaukana kotoa, ja uuden, oman ja vapaamman elämän rakentaminen pala palalta voi alkaa. Tarinaa kerrotaan useammalla aikatasolla. Yhtäällä kuvataan uuden elämän ensiaskelia turvakodissa, toisaalla kerrotaan pakenemiseen johtaneista tapahtumista. Rakenne toimii hienosti, ja kertomus pitää lukijan otteessaan alusta loppuun asti. Loppuratkaisukin vakuuttaa.

Sujuvaan tarinaan on solmittu mukaan myös tiedonmurusia maahanmuuttajien arjesta. Tara saa esimerkiksi selvittää turvakodin kesätyöntekijälle, mitä tarkoittaa häpeä- tai kunniaväkivalta. Tähän tosin liittyy pikkunarina: en kokenut aivan uskottavana sitä, että lähihoitajaopiskelija tuntee alaansa liittyviä asioita noin huonosti. Kauneusvirhe on kuitenkin melkeinpä ainoa, useimmiten tietoaines sulautuu kokonaisuuteen erinomaisen luontevasti.

Marjo Jääskä