Kokkaaminen eheyttää
1.10.2009 4:00
Erica Bauermeister: Elämän lempeät maut.
Bazar kustannus, 2009, 216 sivua.Vaimo huomautti taas kerran, etten juuri lue naiskirjailijoita. Leena Lehtolaista ei kuulemma lasketa.
Otin lusikan kauniiseen käteen ja avasin Erica Bauermeisterin romaanin Elämän lempeät maut. Ketunhäntä kainalossani oli se, että kirja kertoi kokkikoulusta. Jos täytyy lukea ihmissuhdehuttua, parempi että mausteena ruoanlaittoa.
Amerikkalaisen Bauermeisterin romaanin käännösoikeudet on myyty 15 maahan, mikä ei ole ihme. Kokkaaminen ja rakkaushuolet ovat pistämätön yhdistelmä, ja kun ne on kääritty näin taitavaan pakettiin, suosio on suorastaan selviö. Kovin suuri yllätys ei ole, että Bauermeister on varsinaiselta ammatiltaan kirjallisuudentutkija.
Kehystarina sijoittuu baltimorelaiseen ravintolaan, jonka viisas keittiömestari Lillian järjestää läpi talven kestävää kokkikurssia. Kahdeksalla oppilaalla, jotka kokoontuvat kerran kuussa keittämään kokonaisen aterian, on omat tarinansa. Nämä menetykset, oivallukset ja löytämiset keritään lempeästi auki. Ruoka ja siihen liittyvät muistot ovat katalysaattoreita, jotka saavat kurssilaiset pohtimaan tekemisiään ja tekemättä jättämisiään.
Henkilökaarti on edustava hädin tuskin teini-ikäisestä tiskarista aina ikääntyneeseen pariskuntaan. Jokainen saa tasapuolisesti tilaa, ja omat menetyksensä jo varhain kokenut Lillian on kerholaisiaan lempeästi ymmärtävä ja ohjaileva taustahahmo.
Ruokaihmisenä täytyy antaa Bauermeisterille täysi tunnustus aistillisista ja informatiivisista ruokakuvauksista, joissa ruoka on paljon enemmän kuin pintaa. Melkein jäi harmittamaan, ettei kirjassa ole reseptiliitettä.
Kuten jo nimi antaa ymmärtää, korkeakirjallisuutta Elämän lempeät maut ei ole. Siitä puuttuu särmää ja yllättävyyttä. Joku voisi kutsua kirjaa laskelmoiduksi, mutta toisaalta, mitä vikaa on kirjassa, joka on kirjoitettu tietylle lukijakunnalle tietyssä tarkoituksessa?
Kun pimeät ja sateiset syysillat taas koittavat, Elämän lempeät maut on omiaan sohvan nurkassa luettavaksi hyvän punaviinin, juustojen ja viikunoiden kera.
JUHA VIRKKI
