Kirjailija kävi vaihtoehtojen viidakossa

Kirjan kirjoittaminen ei ole ollut Annamari Marttiselle koskaan niin vaikeaa, kuin se oli Kuu huoneessa -kirjaa tehdessä. Yksi syy nihkeään alkuun oli Marttisen edellinen teos, joka piti kirjailijan otteessaan. Kuvaaja: Mika Strandén

Virpi Saarinen

Lappeenranta. Kirjan kirjoittaminen ei ole koskaan ennen ollut Annamari Marttiselle näin vaikeaa.

- Kirjoitin varmaan neljä tai viisi eri alkua, ja aina ajattelin, että tämä on ihan kauheaa roskaa. Tuntui kömpelöltä ja huonolta.

Marttista hirvitti, että onko hän kadottanut kirjoittamisen kyvyn kokonaan. Kesti melkein vuoden, ennen kuin kirjoittaminen rupesi luistamaan, ja Marttinen alkoi uskoa, että tekstistä tulee ihan oikeasti kirja.

Ja tulihan siitä. Kuu huoneessa on lappeenrantalaisen Marttisen neljäs romaani ja se ilmestyy kauppoihin aivan näinä päivinä. Kirja kertoo työttömästä kotiäidistä, joka kiinnostuu luontaislääkinnästä ja muista vaihtoehtoilmiöistä. Hurahtaa, voisi joku ilkeästi sanoa.

Kiinnostava aihe, mutta Marttisen oli silti alussa vaikea uppoutua siihen. Hän oli vielä liian kiinni edellisessä kirjassaan, Veljeni vartijassa.

Narkomaaniveljen siskosta kertova kirja oli Marttiselle hyvin omakohtainen, ja sitä kirjoittaessaan hän kävi intensiivisesti läpi omaa elämäänsä. Veljeni vartijan ilmestyttyä hän myös kiersi Irti huumeista ry:n kanssa puhumassa aiheesta.

- Ne olivat hyvin syvällisiä tilaisuuksia, jotka veivät minut aina uudestaan siihen maailmaan. Niiden jälkeen olin aina seuraavan päivän käytännössä työkyvytön, Marttinen kertoo.

Myös Annamari Marttisen uudessa kirjassa on yhtymäkohtia Marttisen omaan elämään.

Kuu huoneessa -kirjan päähenkilö on korkeasti koulutettu mutta työtön kahden lapsen äiti, joka ei tiedä miksi ryhtyisi isona. Hän tutustuu luonnonmukaiseen ravintoon, luonnonlääkintään ja astrologiaan, sekä alkaa palavasti etsiä niistä onnea elämäänsä.

Marttinen itse kiinnostui luontaishoidoista 1990-luvun puolivälissä. Laman jälkimainingeissa hän oli työttömänä kotona kahden pienen lapsen kanssa.

Hän sai alan lehdestä kimmokkeen ja laittoi koko ruokavalionsa remonttiin. Marttinen myös perehtyi astrologiaan ja osallistui luontaishoidoista kiinnostuneiden ihmisten tapaamisiin.

- Minulla oli aikaa miettiä kaikenlaista, ja tämä tuntui silloin kiinnostavalta, Marttinen muistelee.

Hiljalleen innostus hiipui. Marttinen ehti kuitenkin nähdä, millainen viidakko luontaishoitojen maailma on. Sitä tarjonnan runsautta hän halusi myös kuvata kirjassaan.

- Jos ei itse tiedä mitä hakee, siinä menee helposti pyörälle päästään.

Marttinen kirjoitti kirjan Kuu huoneessa kotonaan aamupäivien hiljaisina tunteina, kun kolme vanhinta lasta oli koulussa ja kuopus esikoulussa.

- Kirjoitan päivässä pari kolme tuntia. Välillä käyn Facebookissa tai levitän pyykkejä, Marttinen kertoo.

Marttisen seuraava kirja on jo tekeillä. Kirjan aihetta hän ei halua paljastaa, mutta tapahtumat sijoittuvat Saksan Heidelbergiin, romanttiseen yliopistokaupunkiin, jossa Marttinen oli nuorena au pairina ja opiskelijana.

Kirjoittamisen lisäksi Marttinen opettaa englantia ammattikorkeakoulun henkilökunnalle ja tekee sijaisuuksia yläasteella. Marttisella on vahva tuntuma teini-ikäisiin myös kotopuolesta: kirjailijan vanhimmat pojat ovat 15- ja 17-vuotiaat. Myös Kuu huoneessa -kirjan päähenkilölle hän kirjoitti yläasteikäisen pojan.

- Minä niin tykkään teini-ikäisistä pojista. Ne vain urahtelee huput päässä, Marttinen kertoo.

Annamari Marttinen