Elokuva

Eläinten puolesta

28.7.2017 4:00
Kuva: Robert Palka
Agnieszka Mandat-Grabka näyttelee aktiivista eläinten suojelijaa puolalaisessa eko-jännärissä.
Agnieszka Mandat-Grabka näyttelee aktiivista eläinten suojelijaa puolalaisessa eko-jännärissä.

Jäljet (Pokot, Puola/Saksa/Tsekki/Ruotsi/Slovakia, 2017)

Ohjaus: Agnieszka Holland.

Rooleissa: Agnieszka Mandat-Grabka, Wiktor Zborowski, Jakub Gierszal, Miroslav Krobot.

Kesto 128 minuuttia.

K12.

Tärkeiden asioiden ja vahvojen näkökantojen esille tuominen elokuvissa on hankalaa, jos elokuvantekijät pitävät tuotostaan tärkeänä. Subjektiivinen sanoma kaikuu myötämielisille, mutta eri mieltä olevien keskuudessa kuuroille korville.

Jäljet on hyvin vahva mielipiteidensä suhteen. Puolan arvostetuimpiin ja vihatuimpiin kirjailijoihin kuuluva Olga Tokarczuk tunnetaan feministisistä päähenkilöistään ja auktoriteettejä vastustavista mielipiteistään. Jäljet-elokuva ottaa kantaa ekologisiin asioihin, mutta ei tee sitä huutamalla saippualaatikon päällä. Yhdessä ohjaaja Agnieszka Hollandin kanssa rakennettu juoni on rikostrillerin muodossa.

Jäljet käsittelee ihmisen ylimielisyyttä ravintoketjun huipulla. Kritiikkiä saavat osakseen patriarkaaliset auktoriteetit, jotka pitävät oikeutenaan käyttää luontoa halujensa mukaan.

Janina (Agnieszka Mandat-Grabka) nauttii luonnon rauhasta ja ihailee eläimiä. Monille naisen eläimien oikeuksia puolustavat puuskahdukset ovat vain ärsyttävää käkätystä. Metsästyskalenteria seuraten Janina pyrkii käräyttämään lakia rikkovia, mutta saa osakseen korruptoituneen paikallisviranomaisen olan kohauttelua. Tarina saa jännittävän twistin, kun metsästä löytyy ruumis.

Toisinaan kuvat ovat kuin luonnonmuseon dioraamoista. Niin yksityiskohtaisesti ja kauniisti valaistuksi kaikki on saatu. Tarinan edetessä metsä näyttäytyy synkemmässä valossa.

Metsästyskausien mukaan muuttuva tyyli ontuu toisinaan. Elokuvan edetessä hienovaraiset teemat muuttuvat tylyiksi ja kertomistapa turhan raa’aksi. Onneksi Mandat-Grabkan hieno roolisuoritus pitää kurssin, vaikka kerronnasta katoaakin hienovaraisuus. |

Timo Alho

★★★✩✩

Hyvää: Teemat. Kuvat.

Huonoa: Tyylin siirrokset.

Erityistä: Palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla Hopeisella karhulla.