Cameronin ihmemaa
18.12.2009 4:00Avatar (Avatar, USA 2009)
Ohjaus: James Cameron
Rooleissa: Sam Worthington, Zoe Saldana, Sigourney Weaver, Michelle Rodriguez, Giovanni Ribisi, Joel David Moore, CCH Pounder, Peter Mensah
Kesto: 165 min
K-13Avataria on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. James Cameron, projektin isä, kirjoitti ensimmäisen version käsikirjoituksesta jo 1990-luvun puolivälissä. Cameron pisti suunnitelmansa kuitenkin pöytälaatikkoon. Ohjaaja uskoi, ettei elokuvaa olisi voinut toteuttaa vielä sen hetkisellä teknisellä osaamisella.
Yli viisitoista vuotta siinä meni, mutta nyt Avatar on valmistunut. Jo ensi-silmäyksellä, 3D-lasit naamalla, on helppo ymmärtää Cameronin malttia. Avatar vastaakin odotuksiin, joissa siitä on povattu johtotähteä digitaaliajan taikatemppuihin. Cameronin elokuva on kuin kaksi ja puolituntinen ilotulitus, jossa jokainen kuva tuntuu tekevän selväksi mihin elokuvan mammuttimainen 240 miljoonan dollarin budjetti on valutettu.
Unelmaansa varten Cameron joutui kehittämään uusia sovelluksia muun muassa nykyiseen motion capture-tekniikkaan. Parhaiten elokuvan teknisistä saavutuksista jäävätkin mieleen elokuvan humanoidit: kolme metriä pitkät, sini-ihoiset Avatar-kuun alkuperäisasukkaat. Näiden kummajaisten eleisiin ja kasvoihin Cameronin työryhmä onnistuu taikomaan tarvittavaa uskottavuutta, jonka puute on vaivannut aiempia kokeiluja vastaavalla tekniikalla.
Jos teknisellä saralla Avatar tavoittelee ennen näkemättömiä alueita, samaa ei voi valitettavasti sanoa elokuvan tarinasta. Hetkittäin oli suorastaan vaikea uskoa, kuinka Cameronin kaltainen kokenut hittimaakari on alistunut luottamaan kuluneisiin kliseisiin niin juonen kuin henkilöhahmojen osalta.
Avatar on sijoitettu 2100-luvulle. Elokuvan alussa sen päähenkilö Jake Sully (Sam Worthington), entinen merijalkaväen sotilas, saapuu Avatarille. Se on elämää kuhiseva kuu kaukana omasta aurinkokunnastamme.
Jake on rampa, ilmeisesti taistelussa vammautunut. Cameron ei valota miehen historiaa juuri ollenkaan. Selviää vain, että Jaken veli on kuollut ja jostain käsittämättömästä syystä mies on saanut veljensä paikan salaperäisessä operaatiossa.
Perille saavuttuaan Jake tajuaa, että Avataria tutkivilla ihmisillä on kahdenlaisia motiiveja. Sotilaat ovat paikalla kuppaamassa Avatarin harvinaisia luonnonvaroja, niljakkaiden pukumiesten laskuun tietysti.
Vastapuoleksi muodostuvat tiedemiehet (muun muassa Sigourney Weaver). He janoavat tietoa vaarallisen planeetan mysteereistä, mutta eivät millä hinnalla hyvänsä.
Asetelma on tietysti helppo rinnastaa Yhdysvaltojen harjoittamaan ulkopolitiikkaan tai yleisemmin länsimaisen imperialismin pitkiin perinteisiin. Cameronilta puuttuu kuitenkin näkemystä luoda asiasta moniulotteisempaa kuvaa.
Avatarin alkuperäisväestö, Na’vit, on ilmeisesti tarkoitettu kaiken kauniin ja ylevän vertauskuvaksi. Nämä siniset honkkelit elävät täydellisessä harmoniassa, niin keskenään kuin ympäröivän luonnonkin kanssa. Tämän Cameron esittää niin yksipuolisesti, ettei yhdellekään Na’ville kehity tunnistettavaa omaa luonnetta.
Myös elokuvan ihmishahmot esitetään stereotypioiden kautta. Päähenkilö Jake aukeaa katsojalle sen verran, että hän on kiltti ja avulias, kuin köyhän miehen Luke Skywalker. Armeijaa johtava psykopaatti (Stephen Lang) taas tuo mieleen toimintaelokuvien sairaalloiset arkkikonnat: lopussa hän pukeutuu jättimäiseen robottihaarniskaan ja jahtaa päähenkilöä valtavalla veitsellä.
Tarinaa ympäröivät kehykset, Avatarin loputtomat sademetsät ja taivaalla mystisesti leijuvat vuoret, näyttävät parhaimmillaan lumoavilta.
Digitaalisen kuvauksen mahdollisuuksilla kamera voi liikkua vapaasti, kuvata henkilöitään laajoissa maisemissa ilman että pahvikulissien reunat tulevat vastaan. Parhaiten se välittyy vauhdikkaissa hetkissä, kuten kohtauksissa joissa Jake liitää Avatarin yllä lentoliskolla.
Visuaalisesti kiiltävä ja vauhdikas elokuva kestää kyllä katsomiskerran.
Se ei ole kuitenkaan yhtä vetävä kuin Aliens tai Terminator 2. Ja siitä puuttuvat Titanicin karismaattiset tähdet. Viihdetaitelija Cameron ei saanut vielä uralleen kruunua.
TUUKKA VARTIAINEN




















