Likaisen Harryn komeat jäähyväiset

Gran Torino näyttää, millaista Korean sodan sankarin on elää uutta, erilaista maailmaa. Kuvaaja: Warner Bros

Lappeenrannassa vietetään Clint Eastwood -viikkoja.

Viime perjantaina kaupungissa aloitti miehen edellinen ohjaustyö, viihdyttävä dekkaritarina Vaihdokas. Nyt on vuorossa samana vuonna valmistunut Gran Torino, joka todistaa, että 78-vuotias konkari on edelleen amerikkalaisohjaajien joukossa ehdoton ykkössarjalainen.

Gran Torino linkittyy kiinnostavasti Eastwoodin omaan ikoniseen hahmoon.

Sen päähenkilö, Eastwoodin itsensä tulkitsema, asehullu ja vankka republikaani Walt Kowalski, voisi hyvin olla eläköitynyt Likainen Harry tai joku toinen Eastwoodin yltiömaskuliinisesta roolihahmogalleriasta.

Tällä kertaa näkökulma on, luonnollisesti, ikääntymisessä ja sovituksessa.

Elokuva käynnistyy Waltin vaimon hautajaisista. Yrmeä Korean sodan veteraani ei viihdy poikiensa perheiden seurassa ja osoittaa alleviivaavasti halveksuntansa nykyistä pullamössösukupolvea kohtaan.

Ennakkoluuloinen Walt joutuu harmikseen myös seuraamaan, kuinka vanhat kotikulmat ovat viime vuosina muuttuneet kaupungin suuren aasialaisyhteisön asuinsijoiksi.

Valkokankaalla nähdään perinteistä, tyylikästä Eastwoodia. Waltin kehityskertomus rakentuu maltillisesti kohtaus kohtaukselta kohti lopussa häämöttävää dramaattista sovitusta. Samalla Eastwood luo tunnesisällöltään rikkaita kohtauksia, kun Walt tunnustelee piha-aidan toisella puolella avautuvaa uutta, erilaista maailmaa.

Kauneimmat kohtaukset nähdään Eastwoodin ja naapurin maahanmuuttajapoikaa esittävän Bee Wangin välillä. Hitaasti, tunnustellen Walt paljastaa oman isällisen puolensa.

Monikulttuurisista teemoistaan huolimatta Gran Torino on kaukana yksiulotteisista valistuselokuvista, sillä sen käsittelemä ulkopuolisuus sulautuu tarinaan ihailtavan luonnollisesti.

Gran Torinon vetovoima on kuitenkin siinä herkullisessa ristiriidassa, jonka Eastwood luo kuvatessaan Waltin maskuliinista hahmoa. Hänessä on jotain äärimmäisen vahvaa, mutta samalla äärimmäisen heikkoa: Walt on yksin. Vain tukevan käden kannattelemana, miehellä on voimaa muuttaa vielä kurssiaan elämänsä viimeisessä luvussa.

Nämä jäähyväiset päättää Eastwoodin ja Jamie Cullumin elokuvaa varten luoma kaihoisa teemakappale. Yksinkertaisesti: komeaa!

TUUKKA VARTIAINEN