Komedia kuolemasta nuukahtaa puolivälissä

Toinen jalka haudasta on komedia kuolemasta, pääosissa nähdään Helena Vierikko ja Tobias Zilliacus. Kuvaaja: Dionysos Films Oy

Kuolema on hyvä aihe komedialle. Nauraen on helpompi pohdiskella sitä, mikä on ehdottoman vääjäämätöntä - varsinkin kun nykyihmisen suhde kuolemaan on muuttunut perustuvanlaatuisen neuroottiseksi.

Kuoleman kautta peilaantuu myös väistämättä se, miten ihminen suhtautuu elämään. Niin myös Johanna Vuoksenmaan (mm. Nousukausi) ohjauksessa Toinen jalka haudasta, jonka alussa pariskunta Visa (Tobias Zilliacus) ja Riia (Susanna Mikkonen) ovat hautajaisliikkeessä valitsemassa ruumisarkkua.

Visalla on todettu harvinainen sairaus, eikä elinaikaa ole enää kuin muutama kuukausi. Se saa miehen patistamaan vaimonsa mukaan arkkuostoksille.

Visa suunnittelee tulevaa kuolemaansa insinöörimäisellä järjestelmällisyydellä. Samalla Visan ja Riian parisuhde on kuollut pystyyn, ja arjesta on tullut jonkinlaista vale-elämää.

Sitten erään kaupunkilehden toimittaja Hanna (Helena Vierikko) pyytää Visaa kuolemaa käsittelevän juttusarjansa tähdeksi. Hannan seurassa Visan sydän alkaa taas sykkiä. Asiat loksahtelevat kohdilleen, kunnes mies saakin kuulla olevansa täysin terve.

Toinen jalka haudasta on sinänsä nautittava komedia, ettei se lankea halvimpiin vitseihin vaikka perusfarssin rajamaille livetään useampaan otteeseen. Käsikirjoittajat Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma ovat luoneet onnistuneen kehikon, jossa kuoleman uhka pakottaa henkilöhahmot mittaamaan omaa elämäänsä.

Valitettavasti elokuvan draamallinen kone alkaa pahasti yskiä puolimatkassa. Elokuvan aikana syntyneet ihmissuhteet jumiutuvat paikoilleen, kun liian moni kohtaus perustuu vain sille, että kukaan ei kerro mitä oikeasti haluaa.

Hieman perisuomalaiseen tapaan, Ripatin ja Vesiluoman käsikirjoitus on liian kiltti sekä katsojille että henkilöhahmoille. Rosoisuudesta ja ilkikurisuudesta hyvä komedia elää.

TUUKKA VARTIAINEN