Huhtiniemestä 1971 löydetty kallo ei ole jatkosodan ajalta (22.12.2006)

22.12.2007 4:00 | Päivitetty: 27.12.2007 21:43

LEENA SALLINEN

LAPPEENRANTA. Huhtiniemen vuoden 1971 luulöytöihin todennäköisesti kuuluva pääkallo on peräisin ennen jatkosotaa haudatulta vainajalta. Kallo päätyi tutkijoiden käsiin tänä syksynä Oulun yliopistosta.
– On poissuljettu, että se olisi vuodelta 1944, sanoo oikeushammaslääkäri Helena Ranta.
Samalla sulkeutuu pois mahdollisuus, että kallo olisi peräisin jatkosodan teloitetulta rintamakarkurilta. Ranta toteaa vain, että kallo on vanhempaa perua.
 – Olisiko se 1900-luvun alusta, vai meneekö sekin 1800-luvun puolelle, on mahdoton sanoa.
Ranta on tutkinut kalloa Huhtiniemestä tänä syksynä joukkohaudasta löytyneiden luurankojen ohessa. Tämän syksyn löydökset ovat todennäköisesti 1800-luvulta.
Rannan mukaan kallo on sirompi kuin joukkohaudan vainajien kallo. Se voi olla naisen ruumiista.

Ranta korostaa, että hän on tutkinut kalloa vain ulkoisesti. Hampaita hän ei ole päässyt tarkemmin analysoimaan, koska ne on liimattu luuhun kiinni.
Ranta myös muistuttaa, että kallon alkuperästä ei ole dokumentoitua tietoa. On vain todennäköisyys, että se peräisin Huhtiniemestä lokakuulta 1971.
Silloin Huhtiniemessä paljastui viemäritöiden yhteydessä noin kymmenen luurankoa. Paikalla olleiden mukaan niitä oli päällekkäin. Luurangot siirrettiin joko hautausmaalle tai peitettiin takaisin löytöpaikalle. Sittemmin niitä ei ole löytynyt.

Lappeenrantalainen historian harrastaja Keijo Koistinen otti kuitenkin löydöksestä yhden kallon ja vei sen kotiinsa.
Vuonna 1991 kallo päätyi välikäsien kautta Oulun yliopistoon ja löytyi sen oikeuslääketieteen laitoksen kaapista viime vuonna. Oikeuslääketieteen emeritusprofessori Jorma Hirvonen toimitti sen tänä syksynä keskusrikospoliisille, jolta se tuli Helena Rannan tutkittavaksi.
– En halua spekuloida sen alkuperää. Emme tiedä tarkkaan, mistä kohtaa Huhtiniemeä kallo on löydetty, jos se on sieltä peräisin, Ranta sanoo.

Vuoden 1971 löytöpaikasta on vain muistotietoa. Se oli osin osviittana tämän syksyn kaivauksille, joissa tehtiin neljä koekaivausta.
– Yhdestä löytyi hajaluita, toisesta koskematon kalmisto. Ainakaan siitä kallo ei ole peräisin.
Ranta kertoi tutkivansa kalloa vielä tarkemmin, mutta ei lupaa mitään eksaktia tietoa.
– Voimme sanoa varmaa vain haudasta, jonka olemme itse avanneet koskemattomana. Sen vainajiin myös keskitämme nyt perusteellisemman tutkimuksen.